Skip to main content

Tutkimusaineistojen hallinta: Tutkimusaineistojen hallinta

Tutkimusaineistojen hallinta

Aineistonhallinta on keskeinen osa tutkimuksen tekemistä ja hyviä tieteellisiä käytäntöjä. Kehittämällä datan hallinnan taitojasi kehität samalla tutkijataitojasi.Tästä oppaasta löydät ohjeita aineistonhallinnan suunnittelusta sekä tutkimusaineistojen järjestämisestä, tallentamisesta, jakamisesta ja avaamisesta. Oppaassa on tietoa myös eettisistä ja lainsäädännöllisistä asioista sekä Tampereen korkeakouluyhteisön palveluista.

Suunnittelemalla aineistonhallintasi hyvin

  • säästät aikaa ja vaivaa
  • aineiston säilyttäminen on suunniteltu asianmukaisesti, ja riski sen katoamiseksi pienenee
  • aineiston arkistoiminen helpottuu
  • aineistosi avaaminen jatkokäytettäväksi helpottuu
  • tutkimusryhmän sisäiset käyttöoikeudet tutkimusaineistoon selkeytyvät
  • voit parantaa tutkimuksesi toistettavuutta
  • toteutat hyviä tieteellisiä käytäntöjä

Datan elinkaari

Tämän oppaan rakenne perustuu datan elinkaarimalliin, ja opasta kannattaa käyttää koko tutkimusprojektin ajan. Datan elinkaaren eri vaiheet on hyvä otttaa huomioon jo tutkimusprojektin alkuvaiheessa. Aineistonhallintasuunnitelma helpottaa tutkimustyön tekemistä ja parantaa sen laatua.

Datan elinkaarimalli

Jos minulla on muu kuin digitaalinen aineisto

Nykyisin suuri osa tutkimusaineistoista kerätään digitaalisesti tai ne pystytään muuntamaan digitaaliseen muotoon. Tällaisia ovat esimerkiksi aineistot, jotka koostuvat osittain tai kokonaan paperiaineistosta, biologisista näytteistä, fossiilinäytteistä, taideteoksista, artefakteista tai muista konkreettisista objekteista, joita ei voida muuntaa digitaaliseen muotoon tai niiden muuntamiseksi digitaaliseen muotoon ei ole tarvittavia resursseja.

Riippumatta siitä, onko tutkimusaineisto digitaalinen vai ei, tutkimusaineistonhallinnan tärkeyttä ei voida liikaa korostaa. Aineiston tyypistä riippuen sen käsittely, analysointi ja säilyttämistavat vaihtelevat. Esimerkiksi ei-digitaalisten aineistojen säilyttämistä suunnitellessa ja toteuttaessa on huomioitava erilaiset fyysiset säilyttämisratkaisut (kuten arkistointikaapit), ilman kosteus- ja lämpöolosuhteet tai muut erityisjärjestelyt.

Kuvailevien tietojen, eli metadatan tärkeys korostuu yhtä lailla sekä digitaalisten että ei-digitaalisten aineistojen kohdalla. Hyvin laaditut kuvailevat tiedot takaavat aineiston ymmärrettävyyden niin keräämisen ja käsittelemisen aikana kuin myöhemmin tutkimusaineiston elinkaaren aikana. Tarkempaa tietoa tutkimusaineistojen metadatasta on välilehdellä Käsittele ja säilytä, osiossa Metadata.


Mihin ottaa yhteyttä?

  • Tampereen yliopiston laboratoriopalvelut: Palveluita ja apua muun muassa terveystieteisiin liittyviin tutkimushankkeisiin, joissa
    tarvitaan laboratorio laitteistoja tai säilytystilaa erilaisille näytteille. late@tuni.fi
  • Tampereen yliopiston asiakirjahallinto: Palveluita ja apua esimeriksi tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilyttämiseen, luokittelemiseen
    ja fyysiseen (pitkäaikais)säilyttämiseen sekä metatietojen hallintaan liittyen. tau@tuni.fi

Datapalvelu

Datapalvelu auttaa sinua tutkimusaineistojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä. Palvelumme kautta tavoitat kirjaston datatuen, IT-palvelut, tutkimus- ja innovaatiopalvelut, asiakirjahallinnon palvelut ja lakipalvelut sekä tutkimusaineistojen hallintaan erikoistuneen Tietoarkiston.

Datapalvelusta saat tutkimusdatan hallintaan, kuvailuun, keräämiseen, käyttöön, säilyttämiseen ja jakamiseen soveltuvia työvälineitä, palveluita sekä koulutusta. Palvelumme tukee korkeakouluyhteisön avoimen tieteen linjauksen mukaista FAIR-periaatteiden toteutumista tutkimusaineistojen hallinnassa. Tavoitat meidät osoitteesta researchdata@tuni.fi.

Tampereen korkeakouluyhteisön avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus

Tampereen korkeakouluyhteisö edistää vastuullista ja vapaata tiedettä, digitaalisten tutkimusaineistojen eli tutkimusdatan, tieteellisten julkaisujen ja tutkimusmenetelmien avointa saatavuutta sekä lähdekoodin, avoimien standardien ja avoimien rajapintojen hyödyntämistä tutkimustoiminnassa. Korkeakouluyhteisön Avoimen tieteen linjauksen mukaan:

  • Korkeakouluyhteisössä tuotettu tutkimusdata on lähtökohtaisesti yhteiskäyttöistä ja avointa.
  • Jokainen Tampereen korkeakouluyhteisön jäsen on osaltaan vastuussa hyvän aineistonhallintatavan toteutumisesta.
  • Tutkija laatii tutkimuksestaan jo suunnitteluvaiheessa aineistonhallintasuunnitelman.
  • Huolellisesti koottu, järjestetty, kuvailtu ja uudelleen- ja jatkokäyttöön avattu tutkimusdata luetaan tutkijalle tieteelliseksi ansioksi.

Tutkimusaineistojen tulee olla niin avoimia kuin mahdollista, mutta niin suljettuja kuin on välttämätöntä. Näin määrittelee Euroopan unioni kesäkuussa 2016 julkaisemassa ohjeistuksessaan (FAIR Data Management in Horizon 2020 (pdf)) tutkimusaineistojen hallitsemiseksi.

Tampereen korkeakouluyhteisön Tutkimusstrategia

Tampereen korkeakouluyhteisön Avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus

Tampereen yliopiston Avoimen tieteen ja tutkimuksen toimenpideohjelma

Tutkimusaineisto

Tutkimusaineistolla tarkoitetaan tieteellisessä tutkimuksessa tuotettuja, muokattuja ja käytettyjä aineistoja, joihin tutkimuksen tulokset perustuvat. Tutkimusaineisto, eli tutkimusdata koostuu varsinaisen datan lisäksi metatiedoista eli datan kontekstia, sisältöä ja rakennetta sekä niiden hallintaa ja käsittelyä koko elinkaaren ajan kuvaavista tiedoista.

Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK) tutkimusaineistolla tarkoitetaan materiaaleja, menetelmiä ja tuloksia, jotka on tuotettu tai joita on käytetty tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioprojekteissa (TKI).

Tampereen korkeakouluyhteisössä tuotetun tutkimusdatan tulee olla:

  • Löydettävää (Findable)
  • Saavutettavaa (Accessible)
  • Yhteentoimivaa (Interoperable)
  • Uudelleenkäytettävää (Re-usable)

Hyvin hallittu ja käsitelty tutkimusdata on reilua - tutustu tarkemmin FAIR-periaatteisiin ja ota ne oman aineistonhallintatyöskentelysi ohjenuoraksi.

CC-lisenssi