Tämän osan tarkoituksena on auttaa sinua ymmärtämään eri tapoja lisätä ja mitata tutkimuksesi vaikuttavuutta.
Tämän oppaan lisäksi järjestämme koulutuksia aiheesta, katso seuraavat koulutukset Vastuullisen ja avoimen tieteen koulutukset -oppaasta: Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys.
Kirjaston metriikkatiimissä noudatamme vastuullisen tutkimuksen ja tutkijan arvioinnin periaatteita ja teemme työtä niiden tunnettavuuden lisäämiseksi.
Tutkimuksen vaikuttavuutta ja näkyvyyttä voidaan arvioida analysoimalla tutkimustuotoksia ja niihin liittyviä viittauksia. Näitä analyysimenetelmiä kutsutaan julkaisumetriikaksi.
Julkaisumetriikalla tarkoitetaan siis julkaisuihin perustuvaa kvantitatiivista analyysia, jossa julkaisujen ja viittausten välisiä suhteita tarkastellaan erilaisten määrällisten indikaattoreiden kautta. Perinteiset indikaattorit, kuten lehtien vaikutavuuskerroin (impact factor), viittausten määrä ja h-indeksi ovat olleet vallitsevia mittareita tutkimuksen arvostuksen määrittämisessä. Kuitenkin nämä mittarit ovat herättäneet kritiikkiä, koska ne eivät välttämättä ota huomioon kaikkia tutkimuksen ulottuvuuksia ja vaikutuksia. Vastuullinen julkaisumetriikka pyrkii tarjoamaan lähestymistavan, joka ottaa huomioon laadun, avoimuuden, yhteiskunnallisen vaikutuksen ja monimuotoisuuden. Se pyrkii edistämään avointa tiedettä ja monipuolista julkaisemista sekä vähentämään haitallisia kannustimia, kuten kiirehtimistä julkaisemaan paljon artikkeleita.
Aiheeseen voi perehtyä tarkemmin Kansallinen julkaisumetriikkaoppaan luvussa: Vastuullinen julkaisumetriikka.
Julkaisumetriikan eli julkaisujen ja niiden välisten viittausten kautta voidaan tarkastella tutkimuksen vaikuttavuutta. Nykyisin julkaisumetriikkaa on suhteellisen helposti saatavilla ja on tärkeää ymmärtää sen edut ja rajoitteet. Varsinkin kun yhä useammin erilaisissa tutkimuksen ja tutkijan arviointiin liittyvissä yhteyksissä saatetaan yhtenä arvioinnin osana käyttää julkaisumetriikkaa.
Huomioitavaa on myös tutkijan kaksijakoinen rooli arvioinnin ja julkaisumetriikan suhteen. Tutkija voi olla arvioinnin kohteena, vaikka rekrytointitilanteessa ja toisaalta hän voi olla arvioinnin suorittaja arviointipaneelin jäsenenä.
Kuva: Esimerkkejä tutkijan arvionnin tilanteista.
Vastuullista metriikkaa tehdään hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen. Tutkijan ja hänen henkilötietojensa kunnioittaminen on avoimen ja vastuullisen arvioinnin lähtökohta. Vastuullista metriikkaa tehtäessä noudatetaan kansallisia suosituksia ja ohjeistuksia.
Määrällisten indikaattoreiden rinnalla tulee käyttää laadullisia tutkimuksenarvioinnin menetelmiä, esimerkiksi vertaisarviointia.
Tampereen yliopisto on allekirjoittanut kansainvälisen DORA-julistuksen (San Francisco Declaration on Research Assessment) vuonna 2019. Julistuksen allekirjoittaneet instituutiot sitoutuvat tekemään tieteellisten ansioiden arvioinnista läpinäkyvää, tasapuolista ja monipuolisempaa. Ks. DORA-julistus
Tampereen yliopisto on allekirjoittanut eurooppalaisen tutkimuksen arvioinnin sopimuksen (The Agreement on Reforming Research Assessment, 2022). Sopimuksessa sitoudutaan vastuulliseen tutkimuksen ja tutkijoiden arvioitiin. Sopimuksen on laatinut kansainvälinen CoARA-yhteenliittymä.
Tampereen korkeakouluyhteisö on sitoutunut kansalliseen Avoimen tieteen ja tutkimuksen julistukseen, ja edistää tieteen avoimuutta kaikessa tutkimusyhteisön toiminnassa. Tämän lisäksi Tampereen yliopistolla on hyväksytty tutkimuksen seurannan ja arvioinnin yleiset periaatteet, jotka huomioivat yliopiston strategiset tavoitteet: Tutkimuksen seurannan ja arvioinnin yleiset periaatteet, 2020 (PDF).
Tampereen korkeakouluyhteisö seuraa ja arvioi järjestelmällisesti avoimen tieteen ja tutkimuksen edistymistä ja vaikuttavuutta omilla avoimen tieteen ja tutkimuksen linjauksilla ja toimenpideohjelmilla, ja tekee niiden perusteella tarvittavat päätökset tavoitteiden saavuttamiseksi.
Kansallisella tasolla vastuullinen tutkimuksen ja tutkijan arviointi on tuottanut useita suosituksia ja käyttöohjeita:
Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausepäilyjen käsitteleminen Suomessa 2023 (pdf).
Tutkimuseettinen neuvottelukunta (TENK), Suomen yliopistot UNIFI ry, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry ja Suomen Akatemia ovat yhdessä laatineet mallin hyvän tieteellisen käytännön mukaiseksi ansioluetteloksi. Sillä pyritään ohjeistamaan ansioluettelon laatijaa tutkimuseettisestä näkökulmasta siten, että ansiot tulisivat esille mahdollisimman kattavasti, totuudenmukaisina ja vertailukelpoisina.
Lisätietoa: Tutkimuseettinen neuvottelukunta: Tutkijan ansioluettelomalli
TUNICRIsissä on mahdollista ylläpitää tutkijan ansioluettelomallin (TENK) mukaisia tietoja. TUNICRISissä olevien tietojen pohjalta voi muodostaa julkisen CV:n, jonka saa näkyville omaan julkiseen TUNICRIS-henkilöprofiiliin. Järjestelmään ei voi tuoda erillistä CV:tä liitteenä. Katso lisää kohdasta TUNICRISin profiilitiedot.
Suomen Akatemian ohjeen mukaan julkaisuluettelo sisältää seuraavat tiedot:
Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuluokituksen pääluokat:
A Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit
B Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset
C Tieteelliset kirjat (monografiat)
D Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut
E Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut
F Julkinen taiteellinen ja taideteollinen toiminta
G Opinnäytteet
H Patentit ja keksintöilmoitukset
I Audiovisuaaliset aineistot ja tieto- ja viestintätekniset ohjelmat
Lisätietoa: Suomen Akatemia
