Tutkija tarvitsee perustietoutta tekijänoikeuksista esimerkiksi kirjoittaessaan tutkimusjulkaisua tai solmiessaan kustannussopimusta.
Kirjallisen tai taiteellisen teoksen luojalle syntyy lain mukaan tekijänoikeus teokseen. Tekijänoikeuteen sisältyy taloudellisia ja moraalisia oikeuksia. Tekijä voi luovuttaa oikeuksiaan joko osittain tai kokonaan toiselle henkilölle tai organisaatiolle, julkaisujen tapauksessa tyypillisesti kustantajalle. Tekijänoikeuksien luovutuksen rahallisista korvauksista ja muista ehdoista sovitaan yleensä kirjallisella sopimuksella.
Konkreettisesti tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että luovutettuaan teoksen kaupalliset oikeudet kustantajalle tekijä ei voi enää itse jatkaa teoksen hyödyntämistä kaupallisissa yhteyksissä (esim. tutkimusartikkelin jakaminen sosiaalisen median palvelussa). Vaikka oikeus tulla mainituksi tekijänä säilyy aina, se ei tarkoita, että teos hyödykkeenä kuuluisi välttämättä tekijälle itselleen.
Kuvio 1: mukaillen Kopiosto
Teos on kirjallinen tai taiteellinen tuotos, joka on itsenäinen ja omaperäinen suhteessa muihin olemassa oleviin tuotoksiin. Kirjallinen teos voi olla esimerkiksi artikkeli, kartta, selvittävä piirustus, graafinen esitys tai tietokoneohjelma.
Teoksia eivät yleensä ole tavanomaiset valokuvat, luettelot ja tietokannat. Siitä huolimatta näille tuotoksille on olemassa erikseen määritelty suoja-aika, joka perustuu ns. lähioikeuksiin.
Lue lisää tekijänoikeudesta ja lähioikeuksista esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta ja Tekijänoikeus.fi -sivustolta.
Avoimesti saataviin julkaisuihin liitetään usein myös avoin lisenssi. Creative Commons -lisenssin avulla voit määritellä teoksesi sallitut käyttötavat muille. CC-lisensoituja teoksia ei siis voi hyödyntää täysin vapaasti ja rajoituksetta (paitsi CC0 -lisenssillä merkittyjä), vaan kyse on tekijänoikeuden suojaamasta aineistosta. Tekijänoikeuden haltija (esimerkiksi julkaisun kirjoittajakunta tai kustantaja) määrittelee tietyt sallitut käyttötavat valitsemansa lisenssityypin avulla.
CC-lisenssit ovat standardimuotoisia ja maailmanlaajuisesti käytössä tiedejulkaisemisen kentällä.
Ohje tekijänoikeuksiin liittyvästä avoimesta lisensoinnista tutkijoille ja tieteellisille kustantajille (sivut 5-7) valottaa, mitä erilaiset ehdot avoimen lisenssin yhteydessä tarkoittavat. Creative Commonsin verkkosivuilta löytyy lisenssinvalintaa helpottava työkalu, ja neuvontaa saa myös kirjastosta ottamalla yhteyttä kirjaston palveluosoitteeseen:
Tutkimusetiikan näkökulmasta tekijän käsite on laajempi kuin tekijänoikeuslaissa. Tutkimuksen kirjoittajaksi tai tekijäksi nimetään henkilöt, jotka ovat vaikuttaneet merkittävällä panoksella julkaisun syntymiseen. Kontribuutio voi olla myös muuta kuin tekstin tuottamista, mikä saattaa unohtua puhuttaessa julkaisun kirjoittajuudesta (authorship). Tekijyyden mukana tulee myös vastuu tutkimuksen sisällöstä ja tuloksista.
Tieteellistä tutkimusta ja tutkimusjulkaisuja tehdään usein yhteistyössä, joten aina ei ole yksiselitteistä, ketkä kaikki ovat tekijöitä ja missä järjestyksessä heidät nimetään julkaisun tiedoissa. Käytännöt myös vaihtelevat tieteenaloittain. Tämä voi johtaa tekijyyttä koskeviin kiistoihin.
Tutkimuseettinen neuvottelukunnan (TENK) Suosituksessa tieteellisten julkaisujen tekijyydestä sopimiseksi neuvotaankin, että tekijyyden periaatteista tulisi keskustella ja sopia mielellään kirjallisesti jo ennen julkaisemista. Suositus sisältää myös apuvälineitä tekijyyksien määrittelyyn.
