Tutkijan opas vastuulliseen ja avoimeen tieteeseen

Viittaustietokannat ovat julkaisutoiminnan arvioinnin avuksi kehitettyjä tietokantoja, joiden avulla voit selvittää julkaisujen ja viittausten määriä, sekä tarkastella esimerkiksi mitkä ovat viitatuimpia artikkeleita tai lehtiä. Lisätietoa: Kansallinen julkaisumetriikkaopas.

Yliopistoyhteisöllä on käytössä helppokäyttöisiä bibliometrisiä tietokantoja; Scopus ja Web of Science (WoS). Niiden avulla saat tietoa julkaisujen saavuttamista viittausmääristä ja mahdollisuuksia analysoisa viittauksia (viittausanalyysi). Viittaustietokannat kattavat pääosin artikkeleita, mutta myös kirjoja, konferenssijulkaisuja, raportteja. Viittauksia voi hakea myös vapaasti käytettävissä olevasta Google Scholarista.

Viittausanalyysit kuvaavat hakusanan perusteella:

• artikkeleiden ym. määrät vuositasolla,
• merkittävimmät lähteet ja tekijät sekä heidän affiliaationsa,
• kertoo onko kyseessä artikkeli, konferenssijulkaisu, kirja tai kirjan osa-artikkeli jne.,
• mitä tieteenalaa julkaisu edustaa ja
• missä maassa aiheesta julkaistaan.

Scopuksen ja WoSin antamat analyysitiedot poikkeavat toisistaan koska niiden sisällöt eroavat toisistaan. Google Scholarin erityispiirteenä on, että se tarkastelee laveasti avoimessa verkossa saatavissa olevaa tietoa julkaisuista. Tämän vuoksi Google Scholarin osoittamat viittausmäärät ovat korkeampia kuin Scopuksen ja WoSin kautta saadut tiedot.

Alla linkit edellä mainittuihin viittaustietokantoihin (Scopus, Web of Science ja Google Scholar) ja niiden analyysityökaluihin (SciVal, InCites ja Publish or Perish). Tietokannat löytyvät myös Tietokannat A-Z -listalta. 

Viittaustietokannasta selvität tutkijan:

• julkaisujen kokonaismäärän kyseisessä tietokannassa,
• julkaisujen saamien viittausten kokonaismäärän (myös ilman itseviittauksia),
• julkaisujen keskimääräisen viittausmäärän (vain WoS),
• h-indeksin (Hirsch-indeksi). Tutkijan h-indeksin voi tarkistaa Scopus, Web of Science ja Google Scholar -viittaustietokannoista.Tietokantojen h-indeksit eroavat toisistaan koska niiden sisällöt eroavat toisistaan. Jokainen tietokanta laskee h-indeksin sisältämiensä julkaisujen pohjalta, tämän vuoksi valitaan tieteenalakohtaisesti soveltuva tietokanta tai sovellus h-indeksin katsomiseen.  Lisää ohjeita h-indeksin määrittelyyn löytyy Kansallisesta julkaisumetriikkaoppaasta. 
  Alla esimerkki erään tutkijan tilanteesta eri tietokannoissa.
  
   
   

Huom!

• Yksittäisessä viittaustietokannassa ei ole tutkijan kaikki julkaisut.
• Julkaisuluettelon avulla saadaan tarkempi hakutulos, mutta haku vie aikaa. Julkaisujen nimissä voi olla eroavaisuuksia julkaisuluettelon ja viittaustietokantojen välillä.
• Sukunimellä haku: nimenmuutokset ja erilaiset kirjoitusasut ovat mahdollisia, joten on kokeiltava eri vaihtoehtoja yhdysnimien (esim. Yli-Koski), skandinaavisia merkkejä (å, ä, ö) sisältävien nimien, etuliitteellisten nimien (van, de, der jne.) tai translitteroitujen nimien yhteydessä.
• Vanhojen julkaisujen tiedot ovat joskus puutteellisia (tutkijan etunimestä vain alkukirjain, ei affiliaatiota jne.).
• Scopuksen automatiikka voi yhdistää virheellisesti samalle Author ID:lle eri tekijöiden julkaisuja tai jättää yhdistämättä saman tekijän julkaisuja.

Viittausanalyysin periaatteet

• Viittausanalyysi kuvaa tutkijan kirjoittamien julkaisujen saamaa huomiota ts. miten usein tiettyyn viittaustietokantaan sisältyvät muut julkaisut ovat viitanneet ko. julkaisuun.
• Viittausanalyysi ei todenna julkaisun laatua. Paljon viittauksia saaneita julkaisuja pidetään usein tieteellisesti korkeatasoisina, mutta viittausten määrä voi kertoa myös kiistanalaisesta aiheesta.
• Viittausanalyyseissä näkyvät vain viittaustietokantaan sisältyvien julkaisujen viittaukset. Jos julkaisu ei sisälly mihinkään viittaustietokantaan, sen viittausten kautta saama huomio jää pimentoon.
• Mikään tietokanta ei kata kaikkia julkaisuja. Tietyt alat ovat edustettuna tietokannoissa paremmin (esim. lääke- ja luonnontieteet) kuin toiset (esim. yhteiskunta- ja humanistiset tieteet).

Viittausanalyysin rajoitteet

• Viittaustietokannan kattavuus vaikuttaa siihen kuinka hyvin alan tieteelliset julkaisut ovat niissä edustettuina. Kattavuuteen vaikuttavia seikkoja ovat mm. vaihtelut eri tieteenalojen kattavuudessa, ajallinen kate, sekä eri julkaisumuotojen kattavuus.
• Lehtien indeksoinnissa tietokantaan voi olla viivettä.
• Tietokannan tilauksen laajuus vaikuttaa siihen kattaako se esim. konferenssipaperit ja kirjat.
• Viittaustietokannat indeksoivat pitkälti vain englanninkielistä tieteellistä aineistoa.

Julkaisujen vaikuttavuutta voidaan tarkastella myös muilla tavoilla kuin perinteisiin vertaisarvioitujen julkaisuihin ja niiden välisiin viittauksiin nojaten. Seuraavassa löydät muutamia muita metriikoita tarkastella vaikuttavuutta, jotka eivät sovi perinteisen bibliometriikan määritelmään.