Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tutkimusaineistojen hallinta: Avaa ja käytä uudelleen

Avaa aineistosi

Tampereen korkeakouluyhteisön Avoimen tieteen linjauksen (pdf) mukaan tutkimusaineistot ja tutkimustulokset ovat lähtökohtaisesti yhteiskäyttöisiä ja avoimia. Luottamuksellisuutta ei kuitenkaan tule vaarantaa ja siksi aineistojen jakamisessa ja avaamisessa on noudatettava periaatetta "niin avointa kuin mahdollista, niin suljettua kuin välttämätöntä". Kun tutkimusprojekti päättyy, arvioi mikä osa aineistosta pitää säilyttää ja kuinka kauan, ja mikä osa aineistosta pitää tuhota pysyvästi. Tutkimusaineiston avaamisesta on sinulle hyötyä.

Kuinka avata tutkimusaineisto?

Käytä tieteenalallesi vakiintuneita paikkoja ja seuraa rahoittajasi ohjeita. Myös kustantajilla saattaa olla vaatimuksia julkaisuun liittyvän aineiston säilyttämisestä.

Lähdekoodin julkaiseminen ja jakaminen on myös suositeltavaa siellä, missä kulloinkin on tarkoituksenmukaista: Katso lisää lähdekoodin avaamisesta tämän oppaan Avoin lähdekoodi ja ohjelmat -välilehdeltä.

Muista nämä, kun olet julkaisemassa tutkimusaineistoa
  • Suunnittele etukäteen! Hyvin tehty aineistonhallintasuunnitelma auttaa
  • Kuvaile ja dokumentoi tutkimusaineistosi huolella ja tuota riittävästi metadataa. Muista myös metadatan julkaiseminen!
  • Tarkista, etteivät eettiset tai lainsäädännölliset seikat estä tutkimusaineiston julkaisemista ja avaamista
  • Valitse julkaisija, joka tarjoaa aineistolle pysyvän tunnisteen (DOI, URN), ja mahdollistaa siten viittaamisen aineistoon. Lisätietoa pysyvistä tunnisteista (englanniksi). Tarkista myös kansallinen PID-suositus.
  • Tarkista, että tutkimusaineiston käyttöehdot ovat selkeät (lisenssit)

Tutkimusaineistoihin viittaaminen

Tutkimusaineistoon viittaamalla huomioidaan alkuperäisen tutkijan asema käytetyn tutkimusaineiston tuottajana tai kerääjänä. Viittauskäytäntöjä ohjaavat tekijänoikeuslaki, käytetyn data-arkiston ohjeet ja tutkimusyhteisön normit.

Aineiston säilytyspalveluilla on omia yleisempiä ohjeita, jonka lisäksi yksittäisten aineistojen metadata saattaa sisältää viittausohjeita. Mikäli tarkempia viittausohjeita ei ole saatavilla, aineistoon viitataan kuten mihin tahansa julkaisuun.

CrossCite on työkalu, joka auttaa dataviitteen tekemisessä.

Lue lisää:

Säilytyspaikat ja arkistot

Tutkimusaineiston arkistointi mahdollistaa pitkäaikaissäilytyksen ja tarjoaa muille mahdollisuuden käyttää dataasi. Data-arkiston valinnassa kiinnitä huomiota seuraaviin seikkoihin:

  • Arkisto antaa datalle pitkäaikaistunnisteen, kuten DOI tai URN.
  • Arkisto julkaisee koneluettavan metadatan ja käyttää tunnettua metadatastandardia
  • Arkistolla on selkeät ehdot dataan pääsystä ja sen käyttämisestä
  • Arkistolla on toiminnan luotettavuutta osoittava sertifikaatti (esimerkiksi Core Trust Seal ja ISO 16363 standardi).
  • Arkisto antaa sinun valita minkälaisilla käyttöehdoilla (esimerkiksi embargo, jolla voidaan teknisesti rajoittaa milloin aineisto on saatavilla) ja lisensseillä (esimerkiksi CC-BY-lisenssit) tutkimusaineistosi on jatkokäytettävissä.
  • Arkistolla saattaa olla tiettyjä vaatimuksia arkistoitavalle datalle, joten sinun kannattaa olla yhteydessä tutkimusaineistollesi sopivaan arkistoon tai repositorioon jo tutkimusprojektisi alkuvaiheessa.

Data-arkistoja
  • Palveluportaali Aila (Tietoarkisto) – Tietoarkistoon (FSD) arkistoidut aineistot ovat saatavilla Aila-palveluportaalin kautta, jonne on tallennettu myös tutkimusaineistojen kuvailevat tiedot, eli metadata, suomeksi ja englanniksi.
  • Zenodo – Avoin data-arkisto, joka on tehty osana OpenAIRE-projektia, ja sen palvelun tuottaa CERN.
  • EUDAT – EU:n Horisontti 2020 -hankkeen rahoittama palvelu, joka mahdollistaa tutkimusaineistojen säilyttämisen, avaamisen, jakamisen ja hakemisen.
  • Figshare – Monitieteinen data-arkisto
  • Kielipankki (FIN-CLARIN) –  Palvelukokonaisuus kieliaineistoja käyttäville tutkijoille. Kielipankin peruskäyttö on tutkijoille ja opiskelijoille maksutonta.
  • Array Express EMBL-EBL – Tarjoaa tutkijoille biologian ja bioinformatiikan aloilta big data -aineistoja
  • Dryad – Kuratoitu luonnontieteisiin ja lääketieteisiin keskittynyt data-arkisto, jossa säilytetään tieteellisiin julkaisuihin liitettyä tutkimusdataa.
  • Worldwide Protein Data Bank PDB - Arkisto, jonne tallennettu muun muassa 3D-kuvia biologisista makromolekyyleistä. Sisältää myös aineistojen metatietoja
  • GitHub – Palvelu koodin avaamiseen ja jakamiseen

Muita datapalveluita
  • IDA - tutkimusdatan säilytyspalvelu
  • Qvain - tutkimusaineistojen kuvailutyökalu (palvelun esittely)
  • Etsin – Tutkimusaineistojen hakupalvelu, jossa on aineistojen kuvailevia tietoja, eli metadataa. Palvelun tarjoaa Opetus- ja kulttuuriministeriö
  • Re3data.org – Rekisteri, jonne on kerätty tietoa erilaisista data-arkistoista, jotka tarjoavat palveluja tutkimusaineistojen pitkäaikaissäilyttämiseksi
  • Scientific Data – Rinnakkaisarvioidun Scientific Data -lehden suosittelemia data-arkistoja
  • Paituli paikkatietopalvelu – Paikkatietoaineistojen latauspalvelu, jonne on tallennettu muun muassa seuraavien toimijoiden tutkimusaineistoja: Ilmatieteen laitos, Kotimaisten kielten keskus, Maanmittauslaitos, Liikennevirasto, Maaseutuvirasto, Tilastokeskus, Suomen ympäristökeskus (SYKE).
  • Suomalaiset biopankit

Tutkimusaineiston tuhoaminen

Tiedostojen poistaminen delete-valinnalla ja roskakorin tyhjentäminen ei ole riittävä tapa tutkimusaineiston tuhoamiseksi. Sinun tulee käyttää erillisiä ohjelmistoja, joiden avulla voit ylikirjoittaa aineiston tai magnetoida kovalevyn. On myös mahdollista, että fyysinen säilytyspaikka (kuten ulkoinen kovalevy) tuhotaan kokonaan mekaanisesti murskaamalla.

Valokuva: rawpixel.com, Pexels

Rahoittajien ja julkaisijoiden vaatimukset tutkimusaineistojen avaamisesta

  • Suomen Akatemia edellyttää rahoittamiltaan hankkeilta hankkeen tuottamien tutkimusaineistojen avaamista. Aineistoilla voi kuitenkin perustelluista syistä olla erilaisia avoimuuden asteita vaihdellen kaikille täysin avoimesta salassa pidettävään.
  • Business Finlandin (pdf) vaatimuksena on, että tutkimusprojektin aikana tuotetun tutkimusaineiston hallinta luo edellytykset ja mahdollistaa tutkimusaineistojen tehokkaan jatkokäytön tulevaisuudessa.
  • Horisontti 2020 -ohjelma edellyttää, että oletusarvoisesti kaikki tutkimusaineistot julkaistaan.
  • Euroopan tutkimusneuvoston (European Research Council, ERC) vaatimuksista voit lukea lisää Open Reseach Data and Data management -dokumentista (pdf).
  • Katso myös: Sherpa/Juliet Service on hakupalvelu, joka tarjoaa uusimman tiedon rahoittajien linjauksista ja vaatimuksista avoimeen tieteeseen, julkaisemiseen ja arkistointiin liittyen

Ota yhteyttä

Etkö löytänyt tarvitsemaasi tietoa oppaasta? Puuttuuko sieltä jokin tärkeä asia? Ota yhteyttä Tampereen yliopiston Datapalveluun, niin autamme ja opastamme sinua tutkimusaineistojen hallinnassa.

CC-lisenssi