Skip to Main Content

Tutkijan opas vastuulliseen ja avoimeen tieteeseen

Kirjaston opas tutkimuksen ja tutkijan tueksi

Miten parannat näkyvyyttäsi ja julkaisujen löydettävyyttä?

Oletko pohtinut tukimuksesi näkyvyyttä ja löydettävyyttä?

  • Onko nimesi vaihtunut tai onko työsi liitetty joskus väärään samannimiseen henkilöön?
  • Löytävätkö hakukoneet ja asiantuntijoita etsivät tahot sinut?
  • Löytyvätkö tietosi yliopiston henkilöhausta ja verkkosivuilta?
  • Kirjoitatko suurelle yleisölle ja haluaisit tuoda esille työsi yhteiskunnallista vaikuttavuutta?

Voit itse edistää näkyvyyttäsi ja julkaisujesi löydettävyyttä

Tässä alla on seikkoja, joilla voit vaikuttaa siihen, miten näyt tiedeyhteisössä ja ylipäänsä yhteiskunnassa tutkijana. Näillä seikoilla voit vaikuttaa siihen, miten julkaisusi, aineistosi ja muu tutkimukseen liittyvä toimintasi löydetään.  Voit ottaa käyttöön ne toimintatavat, jotka tuntuvat sinulle sopivilta. 

1. Huolehdi, että tietosi ja tutkijan profiilisi ovat ajantasalla.

  • Käytä johdonmukaisesti samaa muotoa nimestäsi julkaisuissasi.
  • Merkitse julkaisuun affiliaatioksi oma organisaatiosi silloin kun julkaisusi perustuu siellä tehtyyn tutkimus- tai asiantuntijatyöhön. Merkitse affiliaatiosi selvästi julkaisuihin. Käytä muotoa: (oma nimi), Yliopisto, Tiedekunta, Kaupunki, Maa. Esimerkiksi: 
    • Yliopisto: Teija Tutkija, Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Tampere / Teija Tutkija, Tampere University, Faculty of Information Technology and Communication Sciences, Tampere, Finland
    •  Ammattikorkeakoulu: Teija Tutkija, Tampereen ammattikorkeakoulu, Soveltavan tutkimuksen keskus, Tampere / Teija Tutkija, Tampere University of Applied Sciences, Applied Research Center, Tampere, Finland
    • Voit tarkistaa viralliset nimet sivulta: Nimistö ja lyhenteet Tampereen korkeakouluyhteisössä (intra)
  • Luo itsellesi tutkijatunniste, esim. ORCID. Tutkijatunnisteet pyrkivät ratkaisemaan nimenvaihdoksiin, samannimisiin tutkijoihin tai nimien erilaisiin kirjoitusasuihin liittyvät ongelmat.
  • Tutkimustietojärjestelmä TUNICRIS kokoaa tiedon kaikesta yliopistossa tehdystä tutkimuksesta ja siihen liittyvistä tuotoksista. Tallenna tieteellisten julkaisujen lisäksi myös muut julkaisut, asiantuntijatehtävät, haastattelut ja meriitit järjestelmään.
  • Pidä yllä intran henkilökohtaista profiilisivuasi, täydennä asiantuntijuustietosi, lisää linkki omaan TUNICRIS-julkaisulistaasi ja aseta profiili julkiseksi. Näin hakukonenäkyvyytesi paranee ja löydyt myös yliopiston verkkosivujen haulla.
  • Tarkista omat julkaisusi kansainvälisistä tietokannoista (mm. Scopus ja Web of Science) ja pyydä palvelun tuottajaa korjaamaan mahdolliset tekijätietojasi koskevat virheet.

2. Tee julkaisuistasi ja aineistojesi löydettäviä

  • Julkaisulla olisi hyvä olla pysyvä tunniste (PID). Tunniste yksilöi julkaisun ja sillä taataan, että julkaisu on löydettävissä, vaikka sen fyysinen sijaintipaikka verkossa muuttuisi. Julkaisujen pysyviä tunnisteita ovat esim. URN ja DOI.
  • Yliopiston tutkija, tallenna julkaisusi TUNICRIS-tutkimustietojärjestelmään, TAMKissa julkaisut tallennetaan JUSTUKSEEN.
  • Kirjoita selkeää kieltä. Käytä sopivan lyhyitä otsikoita, informatiivisia tiivistelmiä ja kirjoittajan avainsanoja. Se lisää julkaisujesi löydettävyyttä verkossa.

3. Julkaise avoimesti

  • Julkaise tutkimustulokset avoimesti aina kun mahdollista. Avoimesti julkaiseminen tekee julkaisuista vapaasti saatavilla olevia internetissä. Tämä tarkoittaa, että avoimen julkaisun artikkelien potentiaalinen lukijakunta on paljon suurempi kuin tilaajille rajoitettujen artikkeleiden, joten artikkeleitasi ladataan, jaetaan ja siteerataan paljon todennäköisemmin. Tapoja julkaista avoimesti on useita.  Katso lisää tämän oppaan julkaisemisen osiosta.
  • Avaa aineistosi joko kokonaan tai osittain silloin kun se on mahdollista. Aineisto voidaan jakaa julkaisun yhteydessä tai tehdä siitä oma datajulkaisu. Avaa julkinen kuvaus aineistostasi, hakukoneet voivat löytää sen helpommin. Artikkelin yhteydessä kannattaa julkaista ns. Data availability statement (DAS). Paranna aineiston näkyvyyttä viittaamalla käyttämääsi aineistoon. Viittaus antaa tunnustusta aineiston tekijälle ja auttaa tunnistamaan ja paikantamaan aineiston. Viittaus auttaa myös seuraamaan aineiston käyttöä. Katso tarkemmat ohjeet tämän oppaan tutkimusaineistoa käsittelevästä osiosta
  • Muista myös menetelmien ja oppimateriaalien avaaminen.

4. Kerro julkaisuistasi ja verkostoidu

  • Verkostoidu, osallistu keskusteluun ja jaa tietoa tutkimusjulkaisuistasi. 
  • Liity halutessasi sinulle sopiviin yhteisöpalveluihin kuten ResearchGate ja LinkedIn.
  • Harkitse tutkimuksesta tiedottamista esim. sosiaalisessa mediassa.

Miten seuraat näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa?

Haluatko seurata näkyvyyttäsi sosiaalisessa mediassa? PlumX ja Altmetric Explorer -työkaluilla voit seurata julkaisujesi latausmääriä, mainintoja uutissivustoilla, twiittauksia ja "tykkäyksiä" sosiaalisessa mediassa. Tätä seurantaa kutsutaan altmetriikaksi. 

Tutkimustietojärjestelmä TUNICRISin julkisessa portaalissa jokaisen julkaisun kohdalla voi seurata näkyvyyden kertymistä sosiaalisessa mediassa. Lue lisää tästä oppaasta Tutkijan vaikuttavuus -kohdasta. 

Julkaisukanavan merkitys näkyvyydelle

Julkaisukanavilla tarkoitetaan yleensä erilaisia painettuja ja/tai elektronisia julkaisusarjoja (esim. lehtiä, kirjasarjoja ja konferenssisarjoja) ja kirjankustantajia. Tyypillisesti julkaisukanavat julkaisevat tietylle kohderyhmälle, kuten tieteenalan asiantuntijoille, ammattilaisille tai suurelle yleisölle, suunnattuja ja valikoituja sisältöjä. Opetus- ja kultuuriministeriön julkaisutyypit perustuvat osittain julkaisukanavien jaotteluun kohderyhmän perusteella. 

Tieteellinen julkaiseminen keskittyy pääosin lehtiin, sen vuoksi seuraavaksi tarkastellaan lehtien arviointia ja sitä, mitä ne kertovat lehden näkyvyydestä. Lehtien arvioinnissa käytetyt menetelmät kertovat lehden keskimääräisestä näkyvyydestä. On myös huomioitava, että lehden laatua kuvaavien mittareiden avulla ei tule tehdä johtopäätöksiä yksittäisistä artikkeleista tai tutkijoista. 

Lehtien arviointimenetelmät voidaan jakaa subjektiivisiin menetelmiin (asiantuntija-arviointi, laadulliset arviontijärjestelmät kuten Julkaisufoorumi, onko vertaisarviointi käytössä, lehden maine alalla ja indeksoidaanko lehteä viittaustietokantoihin) sekä määrällisiin arviontimenetelmiin (lehtien viittausvaikuttavuusindikaattorit kuten Journal Impact Factor (JIF), lehtien käyttötilastot ja artikkelien hyväksymis- tai hylkäysprosentit). 

Alla muutama työkalu, joilla voidaan arvioida lehtiä eri näkökulmista.

Julkaisufoorumi

Julkaisufoorumi (JUFO) on suomalainen tieteellisen julkaisutoiminnan laatua arvioiva järjestelmä, joka toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) yhteydessä. JUFO-luokituksessa kaikkien tieteenalojen keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan neljään tasoluokkaan:

1 = perustasoon
2 = johtavaan tasoon
3 = korkeimpaan tasoon
0 = kanaviin, jotka eivät (vielä) täytä tason 1 kriteereitä

Tasoluokitus kuvaa tieteellisten julkaisukanavien vaikuttavuutta ja arvostusta tiedeyhteisössä. Luokitus on päivittyvä, arvioinnit toteuttaa 23 tieteenalakohtaista asiantuntijapaneelia. JUFO-luokitus on tarkoitettu ainoastaan suurten julkaisumäärien arviointiin, eikä se sovellu yksittäisen tutkijan ansioiden arviointiin, ks. Julkaisufoorumin käyttöohje. Se kohtelee humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä tieteenaloja tasa-arvoisemmin kuin viittausanalyysit.

JUFO-luokitusta käytetään yliopistojen tuottamien tieteellisten julkaisujen laatuindikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa yliopistojen rahoitusmallissa. Tieteellisten ja muiden julkaisujen perusteella jaetaan yhteensä 14 prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta (vuosina 2021-2024). 

JUFO-portaali

Journal Citation Reports - Impact Factor (JIF)

Viittausvaikuttavuusindikaattorit perustuvat ajatukselle, jonka mukaan paljon viittauksia saavat artikkelit ovat tieteenalallaan merkittäviä ja sitä kautta myös lehdet, joissa artikkelit ovat ilmestyneet ovat laadukkaita. Viittauksiin perustuvia indikaattoreita voidaan laskea vasta vuosien kuluttua lehden julkaisemisesta, koska viittaukset kertyvät myöhemmin julkaistujen artikkelien perusteella.

Journal Citation Reports on Web of Science -tietokannan osa, joka ilmoittaa tieteellisten lehtien vaikuttavuuskertoimet ns. "Impact Factorit". Impact Factor -luku kertoo, kuinka monta kertaa kuhunkin lehden artikkeliin on keskimäärin viitattu, viittaustiedot huomioidaan kahdelta vuodelta.

IF-luku herättää myös paljon kritiikkiä, koska se ei ota huomioon eri tieteenalojen erilaisia viittauskäytäntöjä. Sen muodostumiseen vaikuttavat myös lehden vuosikertojen määrä ja lehden tyyppi. Viittausmäärät ovat usein korkeampia laaja-alaisissa ja review-artikkeleita julkaisevissa lehdissä kuin erikoistuneissa, vähäisen julkaisumäärän lehdissä. IF-luku ei myöskään painota viittauksia, kaikki viittaukset ovat siinä samanarvoisia. Monilla lehdillä ei ole vaikuttavuuslukua, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat huonoja lehtiä. Ne voivat olla uusia ja tutkimuksen vaihtuvuus on hidasta.

Huom! Tutkijalla ei ole Impact Factoria, lehdellä on. Se ei siis sovellu yksittäisen tutkijan ansioiden arvioimiseen.

Impact Factor (JIF) -laskukaava:

Viitattujen artikkelien kokonaismsäärä kahden edellisen vuoden aikana jaettuna lehden viittavissa olevien artikkeleiden kokonaismäärä kyseisten kahden vuoden aikana on lehden impact factor tiettynä vuonna

Cabells Scholarly Analytics

Cabells-palvelu tukee tieteellisten lehtien evaluointia ja tarjoaa työkaluja julkaisukanavan valintaan. Sen lisäksi palvelu auttaa saalistajalehtien tunnistamisessa. Palvelusta on hankittu osiot:

  • Journalytics Academic
  • Predatory Reports

Käyttäjä voi hakea Journalytics-osioissa lehtiä, lehden nimen, kustantajan, ISSN-tunnuksen (International Standard Serial Number) avulla ja suodattaa niitä tieteenalan tai aiheen, avoimen saatavuuden ja erilaisten julkaisuprosessiin ja vertaisarviointiin liittyvien mittareiden mukaan.

Predatory Reports on tietokanta petollisista ja saalistavista lehdistä. Sen avulla voidaan arvioida tieteellisiä lehtiä, esimerkiksi julkaisukanavan valinnassa. Asiantuntijoiden tekemän arvioinnin taustalla on kolmiportainen rikkomuksen vakavuuteen perustuva kriteeristö. Arvioinnissa tarkastellaan mm. integriteettiä, vertaisarviointiprosessia, julkaisukäytäntöjä, metriikkaa ja maksuja. Ääriesimerkkejä rikkomuksista:

a) Sama artikkeli ilmestyy useammassa kuin yhdessä lehdessä.
b) Toimittajia ei todellisuudessa ole olemassa tai he ovat kuolleet.
c) Artikkeleita ei ole julkaistu tai arkistoista puuttuu numeroita ja/tai artikkeleita.
d) Lehti käyttää harhaanjohtavia mittareita (esim. "impact factor" vaikka kyseessä ei ole JIF).
e) Lehti ei ilmoita, että julkaisemiseen, arvosteluun, lähettämiseen jne. liittyy maksuja, mutta kirjoittajalta peritään maksu käsikirjoituksen lähettämisen jälkeen.

Linkit palveluihin:

Logo

Email: library@tuni.fi
P. 0294 520 900

Kirjaston kotisivut | Library homepage
Andor

Palaute | Feedback