Tässä alla on seikkoja, joilla voit vaikuttaa siihen, miten näyt tiedeyhteisössä ja ylipäänsä yhteiskunnassa tutkijana. Näillä seikoilla voit vaikuttaa siihen, miten julkaisusi, aineistosi ja muu tutkimukseen liittyvä toimintasi löydetään. Voit ottaa käyttöön ne toimintatavat, jotka tuntuvat sinulle sopivilta.
Haluatko seurata näkyvyyttäsi sosiaalisessa mediassa? PlumX ja Altmetric Explorer -työkaluilla voit seurata julkaisujesi latausmääriä, mainintoja uutissivustoilla, twiittauksia ja "tykkäyksiä" sosiaalisessa mediassa. Tätä seurantaa kutsutaan altmetriikaksi.
Tutkimustietojärjestelmä TUNICRISin julkisessa portaalissa jokaisen julkaisun kohdalla voi seurata näkyvyyden kertymistä sosiaalisessa mediassa. Lue lisää tästä oppaasta Tutkijan vaikuttavuus -kohdasta.
Julkaisukanavilla tarkoitetaan yleensä erilaisia painettuja ja/tai elektronisia julkaisusarjoja (esim. lehtiä, kirjasarjoja ja konferenssisarjoja) ja kirjankustantajia. Tyypillisesti julkaisukanavat julkaisevat tietylle kohderyhmälle, kuten tieteenalan asiantuntijoille, ammattilaisille tai suurelle yleisölle, suunnattuja ja valikoituja sisältöjä. Opetus- ja kultuuriministeriön julkaisutyypit perustuvat osittain julkaisukanavien jaotteluun kohderyhmän perusteella.
Tieteellinen julkaiseminen keskittyy pääosin lehtiin, sen vuoksi seuraavaksi tarkastellaan lehtien arviointia ja sitä, mitä ne kertovat lehden näkyvyydestä. Lehtien arvioinnissa käytetyt menetelmät kertovat lehden keskimääräisestä näkyvyydestä. On myös huomioitava, että lehden laatua kuvaavien mittareiden avulla ei tule tehdä johtopäätöksiä yksittäisistä artikkeleista tai tutkijoista.
Lehtien arviointimenetelmät voidaan jakaa subjektiivisiin menetelmiin (asiantuntija-arviointi, laadulliset arviontijärjestelmät kuten Julkaisufoorumi, onko vertaisarviointi käytössä, lehden maine alalla ja indeksoidaanko lehteä viittaustietokantoihin) sekä määrällisiin arviontimenetelmiin (lehtien viittausvaikuttavuusindikaattorit kuten Journal Impact Factor (JIF), lehtien käyttötilastot ja artikkelien hyväksymis- tai hylkäysprosentit).
Alla muutama työkalu, joilla voidaan arvioida lehtiä eri näkökulmista.
Julkaisufoorumi (JUFO) on suomalainen tieteellisen julkaisutoiminnan laatua arvioiva järjestelmä, joka toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan (TSV) yhteydessä. JUFO-luokituksessa kaikkien tieteenalojen keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan neljään tasoluokkaan:
1 = perustasoon
2 = johtavaan tasoon
3 = korkeimpaan tasoon
0 = kanaviin, jotka eivät (vielä) täytä tason 1 kriteereitä
Tasoluokitus kuvaa tieteellisten julkaisukanavien vaikuttavuutta ja arvostusta tiedeyhteisössä. Luokitus on päivittyvä, arvioinnit toteuttaa 23 tieteenalakohtaista asiantuntijapaneelia. JUFO-luokitus on tarkoitettu ainoastaan suurten julkaisumäärien arviointiin, eikä se sovellu yksittäisen tutkijan ansioiden arviointiin, ks. Julkaisufoorumin käyttöohje. Se kohtelee humanistisia ja yhteiskuntatieteellisiä tieteenaloja tasa-arvoisemmin kuin viittausanalyysit.
JUFO-luokitusta käytetään yliopistojen tuottamien tieteellisten julkaisujen laatuindikaattorina opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa yliopistojen rahoitusmallissa. Tieteellisten ja muiden julkaisujen perusteella jaetaan yhteensä 14 prosenttia yliopistojen perusrahoituksesta (vuosina 2021-2024).
Viittausvaikuttavuusindikaattorit perustuvat ajatukselle, jonka mukaan paljon viittauksia saavat artikkelit ovat tieteenalallaan merkittäviä ja sitä kautta myös lehdet, joissa artikkelit ovat ilmestyneet ovat laadukkaita. Viittauksiin perustuvia indikaattoreita voidaan laskea vasta vuosien kuluttua lehden julkaisemisesta, koska viittaukset kertyvät myöhemmin julkaistujen artikkelien perusteella.
Journal Citation Reports on Web of Science -tietokannan osa, joka ilmoittaa tieteellisten lehtien vaikuttavuuskertoimet ns. "Impact Factorit". Impact Factor -luku kertoo, kuinka monta kertaa kuhunkin lehden artikkeliin on keskimäärin viitattu, viittaustiedot huomioidaan kahdelta vuodelta.
IF-luku herättää myös paljon kritiikkiä, koska se ei ota huomioon eri tieteenalojen erilaisia viittauskäytäntöjä. Sen muodostumiseen vaikuttavat myös lehden vuosikertojen määrä ja lehden tyyppi. Viittausmäärät ovat usein korkeampia laaja-alaisissa ja review-artikkeleita julkaisevissa lehdissä kuin erikoistuneissa, vähäisen julkaisumäärän lehdissä. IF-luku ei myöskään painota viittauksia, kaikki viittaukset ovat siinä samanarvoisia. Monilla lehdillä ei ole vaikuttavuuslukua, mutta se ei tarkoita, että ne olisivat huonoja lehtiä. Ne voivat olla uusia ja tutkimuksen vaihtuvuus on hidasta.
Huom! Tutkijalla ei ole Impact Factoria, lehdellä on. Se ei siis sovellu yksittäisen tutkijan ansioiden arvioimiseen.
Impact Factor (JIF) -laskukaava:
Linkit palveluihin:
Koostuu kahdesta osasta:
Science Edition kattaa yli 7 300 tieteen ja tekniikan alan lehteä. Social Science Edition kattaa yli 2 200 lehteä humanistis-yhteiskuntatieteelliseltä alalta.
Provides a systematic, objective way to determine the relative importance of journals within their subject categories. Science Edition: natural sciences, medicine and technology. Social Sciences Edition: social sciences, psychology, economics, educational sciences.