Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Käsikirjoitusarkisto: Viita, Lauri (1916 - 1965)

Viita, Lauri (1916-1965)

Kokoelman sisältö

Kokoelma sisältää Lauri Viidan käsikirjoituksia joko alkuperäisinä tai valokopioina ja kopioita hänen kirjeistään ensimmäiselle puolisolleen Kerttu Viidalle ja tyttärelleen Ursula Viidalle. Kokoelmaan kuuluu myös elämäkerrallista aineistoa ja Moreenin näyttämösovitus.

 

Lisätietoa

Lauri Viita syntyi 17.12.1916 Pispalassa, joka ei tuolloin vielä kuulunut Tampereen kaupunkiin, vaan oli osa Pohjois-Pirkkalaa ja työväestön asuinaluetta. Kirjailijan vanhemmat olivat Virroilta muuttanut kirvesmies Emil Viita ja hänen vaimonsa Alfhild o.s. Nikander. Lauri oli nuorin seitsemästä lapsesta. Viita vietti lapsuus- ja nuoruusvuotensa Pispalanharjun maisemissa. Vielä sotavuosien jälkeen hän asui siellä perheineen vuoteen 1948.

Kansakoulun jälkeen Lauri Viita kävi viisi ja puoli luokkaa Tampereen klassillista lyseota, mutta erosi sieltä kesken lukuvuotta 1933 ja lähti sekatyömieheksi ja kirvesmieheksi tamperelaisille rakennustyömaille. Suoritettuaan asepalveluksen Viita osallistui vuosina 1939-1944 talvisotaan Kannaksella ja jatkosotaan mm. Korpiselässä. Siellä hän aloitti Betonimyllärin (runoja, julk. 1947) ja Moreenin (romaani, julk. 1950) kirjoittamisen.

Muita Lauri Viidan teoksia ovat Kukunor (runosatu, 1949), Käppyräinen (runoja, 1954) ja Suutarikin, suuri viisas (runoja ja proosaa, 1961). Viimeiseksi teokseksi jäi romaani Entäs sitten, Leevi (1965), joka oli suunnitellun keskenjääneen trilogian ensimmäinen osa. Kootut runot (1966) julkaistiin kirjailijan kuoltua.

Lauri Viita oli kolmasti avioliitossa ja hänellä on seitsemän lasta. Viita kuoli 49-vuotiaana Helsingissä 22.12.1965 edellisenä iltana Mäntsälässä sattuneen auto-onnettomuuden seurauksena.

Aineisto on muodostunut maisteri Kyllikki Heleniuksen ja professori Yrjö Varpion keräämänä tutkimuksen yhteydessä. Se järjestettiin joulukuussa 2001. Lauri Viidan aineistoa on myös Pispalan Portaanpäässä kirjailijan lapsuudenkotiin perustetussa museossa. Siellä ovat mm. valokuvat. Uutena aineistona vuonna 2003 kokoelma sisältää myös litteroituna vuosina 2000 ja 2001 Tampereella tehdyt haastattelut, joissa kirjailijat ja tuttavat muistelevat Lauri Viitaa.

Käyttörajoitukset

Osaa aineistoa voi tutkia vain kirjailijan omaisten luvalla.