Skip to Main Content

Systemaattinen tiedonhaku: 1. Aiheesta tutkimuskysymyksiin

Aiheesta tutkimuskysymyksiin

​Systemaattisen tiedonhaun toteuttaminen alkaa aina tutkimusaiheen määrittelyllä. Pyri valitsemaan sellainen aihe, josta olet ainakin jossain määrin kiinnostunut, tai josta haluaisit aidosti löytää tutkimustietoa. Systemaattinen tiedonhaku vaatii sekä aikaa että pitkäjänteisyyttä, joten sinua motivoiva aihe auttaa sinua myös saattamaan tutkimustyösi kunnialla loppuun.

HUOM! Aihetta valitessasi pyri välttämään aiheita, joissa käsitellään hyvin arkaluonteisia aiheita, tutkitaan sosiaalisen median aineistoja tai haavoittuvia ihmisryhmiä kuten lapsia, potilaita ja vanhuksia. Tämän kaltaiset aiheet voivat olla tietosuojan ja tutkimusetiikan näkökulmasta haastavia. Jo ennen aineistonkeruun aloittamista voit joutua tekemään paljon selvittelytyötä ja kirjoittamaan tarkkaa dokumentaatiota mm. aineistonkeruutavoistasi ja -välineistäsi. Tämä vie paljon aikaa ja vaatii hyvää perehtyneisyyttä tietosuojaan liittyvistä asioista.

Aiheen valinnan jälkeen sinun tulisi määritellä tutkimussuunnitelmasi perusteella tutkimuskysymys tai -kysymykset, joihin tutkimuksesi pyrkii etsimään vastauksia. Tutkimuskysymysten muotoiluun kannattaa käyttää aikaa. Pidä kysymyksesi neutraaleina, eli älä tee kysymyksissäsi olettamuksia siitä, millaista tutkittua tietoa tulet löytämään. Hyvä tutkimuskysymys on täsmällinen, hyvin rajattu sekä tarpeeksi yksinkertainen.

PICO-malli

Tutkimuskysymysten muodostamisessa voit käyttää apuna erilaisia malleja, joista tunnetuin lienee PICO. PICO-mallissa tunnistat tutkimuskysymykseesi liittyvät osat, eli Patient/Population (potilasryhmä), Intervention (interventio/mielenkiinnon kohde), Comparison (vertailu/konteksti) ja Outcome (lopputulosmuuttujat).

Muista kuitenkin, että riippuu täysin omasta aiheestasi, sopiiko se PICO- malliin tai muihin tutkimuskysymysten jäsentelyyn tarkoitettuihin malleihin. PICO:n osat eivät myöskään aina sovi suoraan tiedonhaun hakukokonaisuuksiksi.

Esimerkkejä PICO-mallista

Tutkimuskysymys: Millaisia vaikutuksia liikunnalla on muistisairaan päivittäisistä perustoiminnoista suoriutumiseen tavanomaiseen hoitoon (tai toiseen lääkkeettömään menetelmään) verrattuna?

P

Potilasryhmä

Muistisairas

I

Interventio

Liikunta

C

Vertailu

Tavanomainen hoito tai muu lääkkeetön menetelmä

O

Lopputulosmuuttujat

Päivittäisistä perustoiminnoista suoriutuminen (ADL)

Lähde: Tutkimustiedon hakeminen. Hotus: Hoitotyön tutkimussäätio.

Tutkimuskysymys: Mikä on runsasverihiutaleisen plasman teho ja turvallisuus tenniskyynärpään sekä lumpiojänteen ja akillesjänteen tendinopatian hoidossa?

Lähde: Karjalainen T, Sihvonen R, Kokki H, Mäkelä M, Isojärvi J, Mäkinen E. Runsasverihiutaleinen plasma jännevaivojen hoidossa. Suom Lääkäril 2017;72(13):45-51.

Orientoiva haku

Sekä aiheen valinnan että tutkimuskysymysten määrittelyn tukena on usein hyvä tehdä jo alustavaa tiedonhakua aiheesta. Tutustumalla aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen osaat jo tutkimuksesi alussa hahmottaa paremmin sen, kuinka paljon ja millaista kirjallisuutta aiheesta mahdollisesti löytyy.  

Esimerkkiaihe

Aiheesta "Sairaanhoitajaopiskelijoiden käsihygieniaosaaminen" voisi muodostaa seuraavan tutkimuskysymyksen:

Mitkä tekijät edistävät sairaanhoitajaopiskelijoiden käsihygieniaosaamista opintojen aikana?

 

 <none>

Kuva: StartupStockPhotos

PICOn vaihtoehdot

Erityisesti laadullisen tutkimuksen aiheita voi olla vaikea sovittaa PICO-malliin. Tällöin juuri laadullisiin tutkimuskysymyksiin kehitetyt mallit, kuten SPIDER, SPICE ja ECLIPSe, voivat olla käyttökelpoisia.

Voit lukea näistä malleista lisää SuRe Infon luvusta Qualitative research. Lisätietoa PICO-munnelmista löydät Hotukselta.

Logo

Email: library@tuni.fi
P. 0294 520 900

Kirjaston kotisivut | Library homepage
Andor

Palaute | Feedback