Tutkimusaineistolla (tai tutkimusdatalla) tarkoitetaan opinnäytteessä käyttämääsi aineistoa, johon opinnäyte perustuu.
Kuvat: Pixabay
Näiden lisäksi aineistoa voivat olla lisäksi edellä lueteltujen aineistojen pohjalta tehdyt luokittelut, kategorisoinnit, taulukot, tietokannat, visualisoinnit, muistiinpanot jne. HUOM. Tutkimusaineistolla ei tässä yhteydessä tarkoiteta lähdekirjallisuutta tai tutkimusjulkaisuja.
Mahdollisuus uudelleen käyttää aineistoja, jotka olet aiemmin kerännyt tai saanut käyttöösi aiemmista hankkeista tai data-arkistoista, nopeuttaa ja edistää tutkimustyötä ja saattaa parhaimmillaan mahdollistaa uudenlaisten vertailuasetelmen muodostamisen. Aineistojen uudelleenkäyttö säästää myös tutkittavien aikaa, kun esimerkiksi tietyn kohderyhmän henkilöiden ei tarvitse vastata uudelleen ja uudelleen tutkijoiden heille esittämiin kysymyksiin. Aineistojen uudelleenkäyttö on myös asia, johon tieteen rahoittajat kannustavat.
Jotta voisit käyttää tutkimuksessa valmiita aineistoja, pitäisi aineiston olla laadukkaasti tuotettua, kuvailtua, järjestettyä ja sen käyttöoikeudet määritelty. Uudelleenkäyttö edellyttää myös sitä, että aineiston jatkokäytöstä on sovittu sen tuottamiseen osallistuneiden tahojen kanssa mahdollisimman täsmällisesti. Esim. kun pyydät tutkittavilta suostumusta tutkimukseen, määrittele tietosuojailmoituksessa selkeästi, miten pitkään ja mihin tarkoituksiin kerättyjä tietoja tulet käyttämään ja missä niitä säilytät tai arkistoit hankkeiden välillä.
Hyödynnä erilaisia data-arkistoja etsiessäsi tutkimukseen soveltuvia aineistoja. Ennen käyttöä, tutustu huolellisesti aineiston käyttöehtoihin ja mahdollisiin käyttölisensseihin.
Erilaisia tutkimusmateriaalien ja -aineistojen arkistoja on olemassa lukematon määrä. Alla olevaan listaan on lueteltu niistä yleisimpiä.
Data-arkistoja:
Muita datapalveluita:
Vastuullinen aineistonhallinta on olennainen osa opinnäytteen tekemistä ja lisäksi tärkeä työelämätaito. Tässä muutamia olennaisia asioita, joita sinun pitää ottaa aineistonhallinnassa huomioon, sisältö on saatavilla myös sway-esityksen muodossa.
Aineistonhallintasuunnitelman tarkoituksena on:
Aineistonhallintasuunitelman kirjoittamissa voit hyödyntää lomakepohjaa, josta löydät myös tällä sivulla olevan ohjeistuksen. Ohjeet löytyvät myös aineistonhallintasuunnitelmien kirjoittamiseen tarkoitetusta palvelusta DMPTuulista.
Aineiston keräys ja käsittely pitäisi kuvata sillä tarkkuudella, että joku muu kuin sinä itse ymmärrät, mistä aineistossa on kysymys. Aineisto kannattaa kuvata niin tarkasti, että jos jostain syystä joutuisit keskeyttämään opinnäytteesi tekemisen esimerkiksi vuodeksi tai kahdeksi, voisit silti kohtuullisen turvallisin mielin jatkaa opinnäytettäsi siitä, mihin olit jäänyt.
Kuvaa aineiston kerääminen ja käsittely
Tiedostojen nimeäminen ja kansiorakenne
Ota huomioon:
Kuvat, tekstit, muut tuotokset:
Aineiston käsittelyssä käytettävät laitteet
Henkilötietoja sisältävä aineisto yleensä tuhotaan opinnäytteen valmistumisen ja hyväksymisen jälkeen. Olennaista on tutkittavien informointi jatkokäytöstä. Informoi tutkittavia, jos aiot käyttää aineistoa myös opinnäytteesi jälkeen esimerkiksi jatkotutkinnossa tai teet opinnäytteesi pohjalta julkaisun. Julkaisussa käytettävää aineistoa voi olla tarpeen säilyttää tutkimuksen todentamista varten. Ota huomioon myös opinnäytteesi toimeksiantajan mahdolliset intressit aineistoon.
Aineiston avaaminen tai jatkokäyttö tai säilyttämien vaatii ennakointia. Suunnittele aineiston jatkokäyttöä tai avaamista jo ennen aineistonkeruuta!
Tietosuojalla tarkoitetaan henkilötietojen suojaamista. Tietosuoja on perusoikeus, joka turvaa tutkimukseen osallistuvien henkilöiden oikeuksien ja vapauksien toteutumisen henkilötietojen käsittelyssä. Tietosuojan tarkoituksena on osoittaa, milloin ja millä edellytyksillä henkilötietoja voidaan käsitellä. Henkilötietojen käsittelyn on aina perustuttava lakiin.
HUOM! Käytä erityistä harkintaa aihetta valitessasi. Jos aiot käsitellä hyvin arkaluonteisia aiheita, tutkia sosiaalisen median aineistoja tai haavoittuvia ihmisryhmiä kuten lapsia, potilaita ja vanhuksia, huomaa, että aiheet voivat olla tietosuojan ja tutkimusetiikan näkökulmasta haastavia.
Henkilötiedoksi katsotaan mikä tahansa tieto, jonka avulla henkilö on tunnistettavissa joko suoraan tai välillisesti.
Esimerkiksi haastattelututkimusta tehdessäsi käsittelet melko varmasti henkilötietoja, sillä ääni katsotaan tunnisteelliseksi tiedoksi. Lisäksi tutkittavilta kerättävät osallistumissuostumukset ovat henkilötietoja. Samoin tutkittavien yhteystiedot.
Kyselytutkimuksen vastauksista muodostuu helposti tunnisteellisia. Jo taustatiedot, kuten esimerkiksi ammatti, asuinkunta, ikä ja sukupuoli voivat yhdistettyinä tehdä henkilöstä tunnistettavan. Huomaathan, ettet käytä tunnisteellisia tietoja tiedostojen nimissä.
Suunnittele sitaattien käyttö huolellisesti. Jos käytät sosiaalisen median aineistoja tai keskustelupalstoilta kerättyjä aineistoja, niiden suorat lainaukset muodostavat todennäköisesti tunnisteellisen tiedon. Palvelun käyttäjälle voi tulla lisäksi yllätyksenä, että hänen viesteistään poimitaan sitaatteja ja esitetään uudessa paikassa asiayhteydestään irrotettuina, mikä voi olla myös eettinen ongelma. Marko Ahteensuu käsittelee Sosiaalisen median aineistojen eettisiä ongelmia vastuullinentiede.fi-sivustolla julkaistussa artikkelissaan.
Lue lisää henkilötiedon määritelmästä Tietoarkiston aineistonhallinnan käsikirjasta.
Perusmuotoinen riskiarvio on tehtävä aina ennen henkilötietojen käsittelyä. Riskejä arvioidaan tutkittavan näkökulmasta. Riskiarvio on dokumentoitava.
Vaikutusten arviointi (DPIA = Data protection impact assessment) on tehtävä, jos riskiarvio osoittaa, että henkilötietojen käsittely aiheuttaa korkean riskin tutkittaville. Katso kriteerit vaikutusten arviointiin sekä riskiarvion ja vaikutusten arvioinnin mallipohja ja ohjeet.
Tutkittavien informointi tutkimuksestasi ja eettisen osallistumissuostumuksen (tietoon perustuva suostumus) pyytäminen on osa hyviä tieteellisiä käytäntöjä. Informoinnin yhteydessä tutkittavia tulisi informoida henkilötietojen käsittelystä Tietosuojalain (1050/2018) edellyttämällä tavalla.
Tietosuojailmoituksen tarkoituksena on informoida tutkittavia henkilötietojen käsittelystä.
Tutkimustiedotteessa tutkittaville kerrotaan perustiedot tutkimuksesta. Olennaista on, että siitä käy selkeästi ilmi, mihin tutkittava suostuu.
Ennen tutkimukseen osallistumista tutkittavilta tulee kerätä eettinen osallistumissuostumus. Ihmistieteissä tämä voi olla allekirjoitettu suostumuslomake, sähköpostivahvistus tai esimerkiksi haastattelutallenteen alussa annettu suullinen suostumus. Jos tutkimuksessa puututaan fyysiseen koskemattomuuteen tai käsitellään arkaluonteisia henkilötietoja, suosittelemme allekirjoitettua suostumuslomaketta. Huomaathan, että eettinen osallistumissuostumus ei ole sama asia kuin suostumus henkilötietojen käsittelyperusteena.
Yleensä tutkittavilta pyydetään osallistumissuostumus vain rajattua tutkimushanketta varten. Aineiston käyttö on sallittua vain rajauksen piiriin kuuluvaan tutkimukseen. Jos aineisto halutaan arkistoida ja jakaa käytettäväksi muuhun tutkimukseen, tästä on informoitava tutkittavia.
Jos opinnäytteesi käsittelee jonkun organisaation työntekijöitä tai opiskelijoita, tarvitset todennäköisesti tutkimusluvan kyseisestä organisaatiosta. Esimerkiksi kaupungeilla ja kunnilla on tyypillisesti omat käytännöt tutkimusluville. Lisätietoja tutkimusluvista yliopiston intrasta.
Suunnittele ennen aineiston keräämistä, miten toteutat tutkittavien informoinnin (tutkimustiedote ja tietosuojailmoitus) ja miten pyydät heiltä osallistumissuostumuksen. Voit liittää tutkimustiedotteen esimerkiksi sähköpostiviestiin, osaksi kyselylomaketta tai antaa sen paperilomakkeena. Tyyli on vapaa, kunhan tutkittava saa olennaiset tiedot hankkeestasi.
Myös osallistumissuostumuksen voit pyytää eri tavoin. Esimerkiksi haastatteluissa suostumuksen voi pyytää suullisesti haastattelun alkuun. Kyselytutkimuksessa käyttäjää voi pyytää rastittamaan valintaruudun, että on hän tutustunut tutkimustiedotteeseen.
Vältä suorien tunnisteiden, kuten nimien käsittelyä esimerkiksi pseudonymisoimalla aineisto. Poista suorat tunnisteet tai korvaa esimerkiksi nimet koodeilla, jotka vain sinä voit tarvittaessa avata. Tietoarkistolla on hyviä ohjeita aineiston anonymisointiin ja pseudonymisointiin
Älä käytä tunnisteellisia tietoja myöskään tiedostojen nimissä.
Muista:
Facebook-aineistojen käytöstä The Conversation -kanavalla.
Jos sinulla on kysymyksiä liittyen opinnäytetyösi aineiston keruuseen, käsittelyyn, hallinnointiin tai tietosuojaan liittyvissä asioissa, voit olla yhteydessä Kirjaston datatukeen: researchdata@tuni.fi