Löytyneitä tiedonlähteitä on tarpeen arvioida ennen niiden käyttöä. Arvioinnissa selvitetään lähteiden luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta eli mietitään, onko niissä esitetty tieto perusteltua ja paikkansa pitävää. Painetun ja elekronisten tiedonlähteiden luotettavuutta voidaan arvioida pitkälti samoilla kriteereillä.
Muista myös arvioida kuvia ja videoita. Kuvien käyttöön keskittyvästä ImagOA-oppaasta löydät tietoa kuvien käytöstä. Kuvamanipulaatiosta voit lukea Janica Branderin artikkelin Kuvamanipulaatiosta tuli arkipäivää – voiko edes videoon enää luottaa? (UNIT 3.10.2019)
Aluksi kannattaa tutustua aineistoon selailemalla. Silmäile aineistoa ja tutki aiheen käsittelytapaa, näkökulmaa ja julkaisun kohderyhmää.
Kirjoja käytettäessä lähteinä tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:
Julkaisija: Kuka kirjan julkaisee?
Tekijä: Mitä tiedät kirjan kirjoittajasta?
Sisältö: Löytyykö kirjasta lähdemerkinnät?
Tiedekirjan ja tietokirjan eroista on Aino Rajala kirjoittanut blogipostauksessa täällä http://neba.finlit.fi/blogi/mita-eroa-on-tiedekirjoilla-ja-tietokirjoilla/.
Tieteellinen artikkeli voi olla esim. alkuperäisartikkeli eli tutkimusartikkeli, katsausartikkeli tai tapausseloste. Tieteelliset artikkelit julkaistaan tieteellisissä lehdissä (academic journals) tai kokoomateoksissa.
Useissa tieteellisissä lehdissä käytetään vertaisarviointia (peer review). Vertaisarvioidut artikkelit julkaistaan vasta kun saman alan asiantuntija on arvioinut käsikirjoituksen ja todennut sen julkaisukelpoiseksi.
Helsingin yliopiston artikkelista (PDF alla), löydät vinkkejä tieteellisen artikkelin lukemiseen (Helsingin yliopisto. 2013. Miten luen tieteellisen artikkelin?)
Kausijulkaisu tarkoittaa mitä tahansa julkaisua, joka ilmestyy monta kertaa vuodessa. Kausijulkaisuja ovat aikakauslehdet, ammattilehdet, tieteelliset lehdet ja sanomalehdet.
On tärkeää ymmärtää populaarin ja tieteellisen lehden ero. Yliopistossa laadittavissa töissä ja tutkimuksissa suurin osa lähteistä pitää olla tieteellisiä.
Populaarisia kausijulkaisuja kutsutaan usein aikakauslehdiksi ja tieteellisiä kausijulkaisuja tieteellisiksi lehdiksi. Useimmiten on hyväksyttävää käyttää joitain populaarisia lähteitä, mutta tutkimustyö ei saa nojautua täysin ei-tieteelliseen kirjallisuuteen. Lue lisää lehtien vaikuttavuudesta.
Tästä kuviosta löydät olennaisimpia asioita, mistä tieteellisen artikkelin tunnistaa: Anatomy of a Scholarly Article
|
Kriteeri |
Yleisaikakauslehti/ sanomalehti |
Ammattilehti |
Tieteellinen lehti |
|
Esimerkki |
Newsweek, New York Times, Suomen Kuvalehti. |
Chemical Week, InfoWorld Daily News, Metallitekniikka, Opettaja, Talentia. |
Harvard Business Review, American Journal of Mathematics, The Lancet, Poetics Today, Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti |
|
Sisältö |
Keskustelua jonkun toisen tutkimuksesta; voi sisältää henkilökohtaisia kertomuksia tai mielipiteitä; yleistä tietoa, tarkoitus on viihdyttää tai tiedottaa. |
Ajankohtaisia uutisia, trendejä ja tuotteita tietyltä toimialalta; käytännön tietoa alan ammattilaisille. Myös järjestölehdet ja henkilöstölehdet kuuluvat tähän kategoriaan. |
Tutkijan/tutkijoiden kirjoittamaa syvällistä tietoa alkuperäisistä tutkimustuloksista; hyvin yksityiskohtaista tietoa, päämääränä tieteellinen keskustelu. |
|
Tekijä |
Tekijä on usein toimittaja, jolle maksetaan artikkeleiden kirjoittamisesta. Hänellä joko on tai ei ole asiantuntemusta aiheesta. |
Tekijä on usein alan ammattilainen, joskus aiheesta asiantuntemusta omaava toimittaja. |
Tekijän titteli on kerrottu. Tekijä on yleensä tietyn alan tutkija tai asiantuntija. Tekijälle ei makseta palkkiota artikkelin kirjoittamisesta. |
|
Yleisö |
Suuri yleisö; aiheesta kiinnostuneet ei-ammattilaiset. |
Alan ammattilaiset; aiheesta kiinnostuneet ei-ammattilaiset. |
Pieni yleisö: alan tutkijat ja opiskelijat. |
|
Kieli |
Yleissanastoa; kieli useimmille lukijoille helposti ymmärrettävää. |
Alalle tyypillistä erikoissanastoa, mutta ei yhtä teknistä kuin tieteellisissä lehdissä. |
Alalle tyypillistä erikoissanastoa; vaatii kyseisen aihealueen tuntemusta. |
|
Kaaviot |
Kaavioita, käyriä ja taulukoita; paljon mainoksia ja valokuvia. |
Valokuvia; jotain grafiikkaa ja taulukoita; alan ammattilaisille suunnattuja mainoksia. |
Kaavioita, käyriä ja taulukoita; vähän mainoksia ja valokuvia. |
|
Layout & rakenne |
Epämuodollista; muotoilu voi olla standardista poikkeavaa. Ei välttämättä sisällä todisteita tai johtopäätöksiä. |
Epämuodollista; artikkelit on järjestelty kuten aikakaus- tai sanomalehdissä. Aineisto henkilökohtaisia kokemuksia tai yleisesti tiedossa olevia asioita. |
Muodollista; artikkeli sisältää tiivistelmän, tavoitteet, metodologiatiedot, tulokset, keskusteluosion, johtopäätökset ja lähdeluettelon. |
|
Luotettavuus |
Toimitus on arvioinut artikkelit, ei alan ammattilaiset; muokattu ulkoasua ja tyyliä. |
Toimitus, joka voi koostua alan ammattilaista, on arvioinut artikkelit, ei vertaisarviointia*; muokattu ulkoasua ja tyyliä. |
Vertaisarvioijat* tai alan ammattilaiset ovat arvioineet artikkelit; muokattu sisältöä, ulkoasua ja tyyliä. |
|
Lähteet |
Harvinaisia. Vähän tai ei mitään tietoa lähdemateriaaleista. |
Joskus lyhyitä lähdeluetteloita, mutta ei välttämättä. |
Pakollisia. Lainaukset ja faktat ovat todistettavasti oikeita. |
Lähde: "Scholarly vs. Popular Materials" by Amy VanScoy, NCSU Library and "Scholarly, Popular and Trade Journals" by Jason Puckett & Lyn Thaxton at GSU.
*Vertaisarviointi (peer-review): yksi tai useampi alan asiantuntija arvioi artikkelin tieteellisyyden (aineistot, metodit, johtopäätökset, lähteet) ennen sen julkaisemista.
Julkaisufoorumi (JUFO) on suomalainen tieteellisen julkaisutoiminnan laadunarviointia tukeva luokitusjärjestelmä. Luokitus sisältää niin lehtiä, kirjasarjoja, konferensseja kuin kirjakustantajiakin. Luokituksessa kaikkien tieteenalojen keskeiset ulkomaiset ja kotimaiset julkaisukanavat jaotellaan luokkiin.
Julkaisufoorumi-luokat ovat: 0= kanavat, jotka eivät (vielä) täytä tason 1 kriteereitä; 1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso.
This link opens in a new window
Lehden Impact Factor (IF) kertoo, kuinka usein keskimäärin lehden julkaisemiin artikkeleihin on viitattu. Web of Science -tietokannan viittausaineistoon perustuvat lehtien Impact Factor (IF) -arvot löytyvät JCR-tietokannasta. Lue lisää tutkimuksen arvioinnista.
