Tavallisesti hakukoneet etsivät annettua hakusanaa mahdollisimman laajasti. Ne selaavat tekstimassaa ja tarjoavat tulosjoukkoon kaikki osumat, missä sana esiintyy. Seurauksena on, että tulosjoukko kasvaa usein valtavaksi. Toisaalta haun tarkkuus kärsii, koska useimmissa löydetyissä dokumenteissa sana ei ehkä ole kovin merkittävässä roolissa.
Täsmällisen haun aikaansaamiseksi kannattaa hakusanaa etsiä täsmennetysti rajoitetuista tietueen osista eli kentistä (field). Sopivia osia ovat esimerkiksi otsikko, tiivistelmä ja asiasanat (title, abstract, keywords/subject/topic).
Jos etsit tietyn henkilön kirjoittamia tekstejä, kirjoita hakusanaksi kirjoittajan nimi ja kohdista haku tekijä-kenttään (author).
Kenttä, johon haku kohdistetaan, valitaan tavallisesti hakusanalaatikon vieressä olevasta pudotusvalikosta.
Tiedonhaussa kannattaa olla systemaattinen. Hyvä vaihtoehto on tallentaa tehdyt tiedonhaut ns. hakupäiväkirjaan (lataa mallipohja alta). Yksinkertaisimmillaan hakupäiväkirja on taulukko, johon merkitään seuraavat asiat:
Kuva: Essi Kannelkoski, TAMK
Tietokannoissa löytyy usein Basic search, joka on yksinkertaisempi perushaku, advanced search on tarkennettu haku.
Aineistoja voi myös usein selailla, toiminto löytyy kansainvälisistä tietokannoista usein browse tai publications -kohdasta. Sieltä voi katsoa mitä julkaisuja tietokanta sisältää.
Haun rajaukset löytyvät usein kohdasta limitations tai filters.Haun muokkaaminen on usein kohdassa refine search tai edit search.
Hakusysteemit etsivät vain hakijan kirjoittamia merkkijonoja, jotka voivat olla sanoja, lyhenteitä tai jotakin muuta. Voit kuitenkin parantaa tuloksiasi muutamilla apukeinoilla.
Kaikki tietokannat eivät aina osaa etsiä sanojen erilaisia taivutusmuotoja ilman, että se kerrotaan niille. Tämä tapahtuu käyttämällä katkaisumerkkiä (truncation character, wild card). Katkaisumerkit vaihtelevat tietokannoittain. Esimerkissä katkaisumerkki on *. Joissakin tietokannoissa on automatiikkaa eli järjestelmä etsii automaattisesti sanan eri taivutusmuotoja tai variantteja. Esimerkiksi Tampereen yliopiston Andor-hakupalvelun hakumoodi etsii englanninkielisiä sanoja taipuneessakin muodossa, mutta suomenkieliset sanat täytyy katkaista. Kotimaisessa Finna-palvelussa ei suomenkielisiä sanoja tarvitse katkaista. Usein kannattaa kokeilla hakuja sekä ilman katkaisumerkkiä että katkaisumerkin kanssa.
Jos etsitään käsitteellä, jota kuvataan kahdella tai useammalla sanalla, käsite eli fraasi (phrase) kirjoitetaan lainausmerkkien sisään. Tällöin sanojen tulee olla annetussa järjestyksessä ja juuri kirjoitetussa muodossa. Lainausmerkkien sisällä olevia sanojakin voi joissakin tietokannoissa katkaista.
Tiedonhaussa yhdistetään hakujoukkoja Boolen operaattoreilla, joita ovat AND, OR ja NOT.
Tiedonhakuun voidaan yhdistää erilaisia edellä mainittuja hakutapoja. Tällöin toimitaan ikään kuin rakennettaisiin matemaattinen lauseke.
Esimerkkejä:
Huomaa OR-operaattorilla yhdistettyjen sanojen ympärillä olevat sulut. Niiden avulla kerrotaan hakujärjestelmälle, että OR-operaatio suoritetaan ensin ja sitten yhdistetään siten saatu tulosjoukko muihin osiin. Voit vaihtoehtoisesti hyödyntää järjestelmästä löytyvää tarkennettua hakua ja ryhmitellä hakua laatikoihin.
Tiedonhaussa hakusanoja voidaan yhdistää myös läheisyysoperaattorilla (proximity operator, adjacency operator):
joissakin tietokannoissa (useimmat Ebscon ja Proquestin tietokannat) löytyy tietokantakohtaiset sanastot. Niistä poimittuja sanoja voi käyttää hakusanoina kohdentamalla asiasana-kenttään (esim Ebscon tietokannoissa subject-kenttä). Joissakin tietokannoissa asiasanahaku kohdentuu myös kirjoittajan antamiin sanoihin (author-supplied keywords). Joissakin tietokannoissa haku ohjataan suoraan sanaston kautta, esim. osa lääketieteen tietokannoista.
hoitajat AND työhyvinvointi
työhyvinvointi OR työtyytyväisyys
Hoitajat NOT lastenhoitajat
Esimerkki käsite-/miellekartasta.
On luonnollista, että hakutulokseen tulee aina jonkin verran tuloksia, jotka eivät ole osuvia. Siitä ei pidä lannistua!