Tiedonhaun opas: Tiedonhaun suunnittelu

Tiedonhaun lähtökohta on tutkimusongelma, tutkimuskysymys. Ongelma voi olla myös arkipäiväinen , millainen sää on tai milloin bussi lähtee? Arkipäiväinen tiedonhaku on usein nopeaa eikä sitä suunnitella sen kummemmin toisin kuin akateemista tiedonhakua. Opinnäytteessä, seminaarityössä, projektityössä tms. tiedonhakua pitää suunnitella huolellisesti.

Tarvitset erilaisia hakustrategioita tiedonhaun eri vaiheissa, välillä vain muutamaa strategiaa, välillä kaikkia.

• Pikahaku - ”Googlaus”, faktojen haku, aiheeseen tutustuminen. Alkuvaiheessa voit kartoittaa aihettasi nopealla haulla, mitä aiheesta  yleensä löytyy. Varsinkin jos aihe on sinulle outo, joudut etsimään sen määritelmän.
• Selailu (browsing): aiheen tai alan mukaan aineiston selailu, myös painetun aineiston kanssa. Voit lähteä kartoittamaan aineistoa esimerkiksi kirjaston tietokannan Andorin kautta. Etsit muutamilla sanoilla, mitä tietokannasta mahdollisesti löytyy.
• Helmenkasvatus: yhden hyvän lähteen kautta uusien lähteiden hakeminen esim. lähdeluettelon kautta tai etsimällä muita kirjoittajan julkaisuja. Voit myös katsoa, mitä asiaanoja lähteessä on käytetty.
• Systemaattinen haku - Huolellisesti suunniteltu haku, jossa käytetään useita aiheeseen sopivia tietokantoja, joissa tiedonhaku tehdään tietyin kriteerein ja hakutulos perustellaan. Tiedonhaku pystymään myös toistamaan eli todentamaan, miten hakutulokseen pääsit.

Kun jäsennät aihettasi käsitteiksi, voit käyttää apunasi miellekarttaa (mind map).

• Miellekartta antaa nopealla silmäyksellä kokonaiskuvan aiheesta.
• Voit rakentaa miellekarttaa esimerkiksi niin, että mietit itse sanoja ja kirjoitat ylös, mitä mieleesi juolahtaa,voit myös hyödyntää erilaisia sanastoja. Miellekartta auttaa sinua myös selkiyttämään käsitteiden välisiä suhteita ja käsiteryhmien muodostamista.
• Yksinkertainen hyvä tapa on ottaa kynä & paperia ja piirtää & kirjoittaa miellekartta käsin. Käsin kirjoittaminen auttaa usein hahmottamaan aihetta paremmin.
• Miellekarttojen piirtämiseen löydät verkosta myös erilaisia ohjelmia, esimerkiksi FreeMind on tällainen ilmaisohjelma.

Tutkimuskysymys jäsennetään käsiteryhmiksi ja käsitteiksi. Käsitteillä voit toimia tietokannoissa ja yhdistellä niitä Boolen operaattoreilla AND ja OR.

Esimerkki aiheesta "Lasten ja nuorten sosiaalisen median käyttäminen".

1. käsiteryhmä: lapset ja nuoret (lapset, nuoret, children, young)
2. käsiteryhmä: sosiaalinen media (sosiaalinen media, social media)

Muista vinkit, kun käytät sanoja tietokannoissa:

• sanankatkaisu, jotta saat mm. sijamuodot samalla haulla (katkaisumerkki usein * tai ?)
• mahdollinen korvausmerkki (esim. wom*n tuo yksikkö- ja monikkomuodot)
• synonyymit, vaihtoehtoiset ilmaisumuodot ja kirjoitusmuodot
• fraasihaku eli lainausmerkkien käyttämista fraasien ympärillä.("sosiaalinen media")

Huom! Käytännöt on aina tarkistettava ko. tietokannan ohjeista.

Tietokannoissa on yhä useammin myös erilaisia automaattisia toimintoja, esimerkiksi automaattinen monikkomuodon, muiden taivutusmuotojen tms. tunnistaminen tai synonyymilla haku.

Löydät  lisää tietoa tämän oppaan välilehdeltä Tieteellisen tiedon haku. 

Hakusanoina käytetään yleisesti

•     tutkimuskysymyksen keskeisiä käsitteitä
•     käsitteiden synonyymeja
•     rinnakkaisia, laajempia ja suppeampia termejä
•     luokituskoodeja

Tutkimusalueen käsitteistöön ja terminologiaan tutustumisessa voit käyttää apuna lehtiartikkeleita, hakuteoksia, käsikirjoja, sanakirjoja, asiasanastoja jne. Asiasanastoista ja sanakirjoista löydät alan terminologiaa ja käsitteitä. Ne voivat sisältää myös termien vieraskieliset vastineet. Käsikirjat mm. sisältävät laajoja artikkeleita, joista saa hyvän peruskäsityksen aihealueesta, myös bibilografioita voi hyödyntää. 

Tietokannassa oleva aineisto on usein kuvailtu asiasanoilla, esimerkiksi jonkin kontrolloidun asiasanaston termeillä (keywords). Asiasanasto voi olla yleinen (YSO), tietyn tietokannan käyttämä (Cinahl Subject Headings) tai jonkin tieteenalan erikoissanasto (MesH).  Asiasanastolla voi olla erilaisia nimityksiä eri tietokannoissa, tyypillisiä ovat mm. Tesaurus, Thesaurus, Subject Headings, Subject Terms.

Asiasanasto rakentuu yleensä hierarkkisesti eli sillä on pääkäsite, jonka alta löytyy alakäsitteitä ja/tai synonyyminomaisia sanoja. Sanojen välisiä suhteita voidaan kuvailla myös termeillä laajemmat (broader terms), suppeammat (narrower trems) termit ja rinnakkaistermit (related terms). Asiasanastoista ei välttämättä löydy hakusanaa juuri etsityllä sanalla, mutta tietokannassa saatetaan kertoa, mitä sanaa sen tilalla voi tässä tietokannassa käyttää.

Suomalainen sanasto- ja ontologiapalvelu Finto sisältää sekä yleisiä sanastoja (esim. YSO) että erikoissanastoja, joiden aihealueina ovat mm. yhteiskunta, luonnontieteet ja lääketiede, maantiede ja paikkatiede, kielet ja kirjallisuus sekä taide ja kulttuuri.

Hakusanoja ja -käsitteitä miettiessä on hyvä muistaa, että valtaosa tieteellisistä tietokannoista on englanninkielisiä. Keskeiset käsitteet on siis syytä kääntää englanniksi. Voit käyttää apunasi erilaisia sanakirjapalveluita:

Hakusanojen kanssa tai niiden sijaan voit käyttää myös erilaisia luokituksia, jotka kuvaavat dokumentin sisältöä. Joillakin aloilla tällaisista erityssanastoista tai luokituksista on hyötyä jo suunnitteluvaiheessa.

Tässä muutamia esimerkkejä:

• SFS Online standardipalvelu: tekniikan alan standardoituja sanastoja eri kielillä (mm. suomi, ruotsi, englanti, saksa ja ranska)
• American Mathematical Societyn MSC (mathematics subject classification) -luokitusjärjestelmän koodia voi käyttää hakuterminä MathSciNet -tietokannan lisäksi monissa muissakin tietokannoissa 

Tästä löydät tukea tiedonhaun suunnitteluun. Malliesimerkistä voit katsoa, miten hakua voi suunnitella, miten pilkkoa tutkimuskysymys käsiteryhmiin, mitä pitää muistaa hakulauseketta rakentaessa. Suunnittelupaperille voit kokeilla oman hakulausekkeen rakentamista.

Hakusanoilla on tärkeä merkitys tiedonhaun onnistumisessa. Kokeile hakusanoja rohkeasti ja ennakkoluulottomasti, älä jumitu, jos tuntuu siltä ettei ensimmäisellä sanalla tärppää!