Skip to Main Content

Uuden opiskelijan tietopaketti: Tieteellistä vai ei?

Opas uusille sekä opintojen pariin tauon jälkeen palaaville opiskelijoille.

Tiedonlähteiden arviointi

Tiedonlähteiden arviointi voi etenkin verkkolähteiden kohdalla olla haastavaa. Pohdi ainakin seuraavia asioita tiedonlähteitä arvioidessasi:

  • Onko tiedontuottaja joku tunnettu virasto, organisaatio tai asiantuntija?
  • Onko tekijä aihepiirin auktoriteetti?
  • Onko tekijä kerrottu? Esim. Wikipediassa teksteillä ei ole nimettyä tekijää, ja ne eivät kelpaa akateemisen tutkimuksen lähteiksi.

Lähde: Tiedonhankinnan opas [WWW]. Espoo, Aalto-yliopiston kirjasto. [viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: http://libguides.aalto.fi/c.php?g=410658&p=2797599

  • Onko tieto tutkittua, objektiivista ja luotettavaa?
  • Onko lähteet merkitty asianmukaisesti? Löytyykö lähdeluettelo?
  • Onko tieto vertaisarvioitua, eli onko sen tarkistanut alan asiantuntija?

Lähde: Tiedonhankinnan opas [WWW]. Espoo, Aalto-yliopiston kirjasto. [viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: http://libguides.aalto.fi/c.php?g=410658&p=2797599

  • Onko teksti sisällöltään objektiivinen vai subjektiivinen?
  • Ovatko tiedot faktatietoa vai tekijän omia mielipiteitä?
  • Onko tieto ainutlaatuista vai voiko samanlaista tai ehkä parempaakin tietoa löytää muualta?

Lähde: Tiedonhankinnan opas [WWW]. Espoo, Aalto-yliopiston kirjasto. [viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: http://libguides.aalto.fi/c.php?g=410658&p=2797599

  • Kenelle tieto on suunnattu?
  • Sopiiko tieto omaan tiedontarpeeseesi?

Lähde: Tiedonhankinnan opas [WWW]. Espoo, Aalto-yliopiston kirjasto. [viitattu 9.5.2019]. Saatavissa: http://libguides.aalto.fi/c.php?g=410658&p=2797599

Myös kuviin ja videoihin on syytä suhtautua kriittisesti.

Kuvien käyttöön keskittyvästä ImagOA-oppaasta löydät tietoa kuvien käytöstä.

Lue myös Janica Branderin artikkeli Kuvamanipulaatiosta tuli arkipäivää – voiko edes videoon enää luottaa? (UNIT 3.10.2019)

Tieteellisen ja ei-tieteellisen lehden erot

Kausijulkaisu tarkoittaa mitä tahansa julkaisua, joka ilmestyy monta kertaa vuodessa. Kausijulkaisuja ovat aikakauslehdet, ammattilehdet, tieteelliset lehdet ja sanomalehdet.

On tärkeää ymmärtää populaarin ja tieteellisen lehden ero. Yliopistossa laadittavissa töissä ja tutkimuksissa suurin osa lähteistä pitää olla tieteellisiä.

Populaarisia kausijulkaisuja kutsutaan usein aikakauslehdiksi ja tieteellisiä kausijulkaisuja tieteellisiksi lehdiksi. Useimmiten on hyväksyttävää käyttää joitain populaarisia lähteitä, mutta tutkimustyö ei saa nojautua täysin ei-tieteelliseen kirjallisuuteen. Lue lisää lehtien vaikuttavuudesta.

Tästä kuviosta löydät olennaisimpia asioita, mistä tieteellisen artikkelin tunnistaa: Anatomy of a Scholarly Article

 

Kriteeri

Yleisaikakauslehti/

sanomalehti

Ammattilehti

Tieteellinen lehti

Esimerkki

Newsweek, New York Times, Suomen Kuvalehti.

Chemical Week, InfoWorld Daily NewsMetallitekniikka, Opettaja, Talentia.

Harvard Business Review, American Journal of Mathematics, The Lancet, Poetics Today,  Janus: Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti

Sisältö

Keskustelua jonkun toisen tutkimuksesta; voi sisältää henkilökohtaisia kertomuksia tai mielipiteitä; yleistä tietoa, tarkoitus on viihdyttää tai tiedottaa.

Ajankohtaisia uutisia, trendejä ja tuotteita tietyltä toimialalta; käytännön tietoa alan ammattilaisille. Myös järjestölehdet ja henkilöstölehdet kuuluvat tähän kategoriaan.

Tutkijan/tutkijoiden kirjoittamaa syvällistä tietoa alkuperäisistä tutkimustuloksista; hyvin yksityiskohtaista tietoa, päämääränä tieteellinen keskustelu.

Tekijä

Tekijä on usein toimittaja, jolle maksetaan artikkeleiden kirjoittamisesta. Hänellä joko on tai ei ole asiantuntemusta aiheesta.

Tekijä on usein alan ammattilainen, joskus aiheesta asiantuntemusta omaava toimittaja.

Tekijän titteli on kerrottu. Tekijä on yleensä tietyn alan tutkija tai asiantuntija. Tekijälle ei makseta palkkiota artikkelin kirjoittamisesta.

Yleisö

Suuri yleisö; aiheesta kiinnostuneet ei-ammattilaiset.

Alan ammattilaiset; aiheesta kiinnostuneet ei-ammattilaiset.

Pieni yleisö: alan tutkijat ja opiskelijat.

Kieli

Yleissanastoa; kieli useimmille lukijoille helposti ymmärrettävää.

Alalle tyypillistä erikoissanastoa, mutta ei yhtä teknistä kuin tieteellisissä lehdissä.

Alalle tyypillistä erikoissanastoa; vaatii kyseisen aihealueen tuntemusta.

Kaaviot

Kaavioita, käyriä ja taulukoita; paljon mainoksia ja valokuvia.

Valokuvia; jotain grafiikkaa ja taulukoita; alan ammattilaisille suunnattuja mainoksia.

Kaavioita, käyriä ja taulukoita; vähän mainoksia ja valokuvia.

Layout & rakenne

Epämuodollista; muotoilu voi olla standardista poikkeavaa. Ei välttämättä sisällä todisteita tai johtopäätöksiä.

Epämuodollista; artikkelit on järjestelty kuten aikakaus- tai sanomalehdissä. Aineisto henkilökohtaisia kokemuksia tai yleisesti tiedossa olevia asioita.

Muodollista; artikkeli sisältää tiivistelmän, tavoitteet, metodologiatiedot, tulokset, keskusteluosion, johtopäätökset ja lähdeluettelon.

Luotettavuus

Toimitus on arvioinut artikkelit, ei alan ammattilaiset; muokattu ulkoasua ja tyyliä.

Toimitus, joka voi koostua alan ammattilaista, on arvioinut artikkelit, ei vertaisarviointia*; muokattu ulkoasua ja tyyliä.

Vertaisarvioijat* tai alan ammattilaiset ovat arvioineet artikkelit; muokattu sisältöä, ulkoasua ja tyyliä.

Lähteet

Harvinaisia. Vähän tai ei mitään tietoa lähdemateriaaleista.

Joskus lyhyitä lähdeluetteloita, mutta ei välttämättä.

Pakollisia. Lainaukset ja faktat ovat todistettavasti oikeita.

Lähde: "Scholarly vs. Popular Materials" by Amy VanScoy, NCSU Library and "Scholarly, Popular and Trade Journals" by Jason Puckett & Lyn Thaxton at GSU.

*Vertaisarviointi (peer-review): yksi tai useampi alan asiantuntija arvioi artikkelin tieteellisyyden (aineistot, metodit, johtopäätökset, lähteet) ennen sen julkaisemista.

Logo

Email: library@tuni.fi
P. 0294 520 900

Kirjaston kotisivut | Library homepage
Andor

Palaute | Feedback