Tällä sivulla käsitellään tekoälyä korkeakouluopinnoissa. Sisällön painopisteenä on tekoälyn hyödyntäminen tiedonhaussa, mutta nostamme esille myös tekoälyn herättämiä eettisisiä kysymyksiä. Tekoäly ja sen sovellukset kehittyvät nopeasti, samalla tavalla tämä opas on koko ajan työn alla, käy tarkistamassa päivitykset ja seuraa alan kehitystä.
Tekoäly on laaja käsite, joka tarkoittaa tietokonejärjestelmien kykyä suorittaa tehtäviä ja prosesseja, jotka normaalisti vaativat ihmisen älykkyyttä. Tällaisia tehtäviä voivat olla esimerkiksi kuvantunnistus, puheentunnistus, ongelmanratkaisu ja päätöksenteko. Tekoälyä hyödynnetään arjessamme jo monessa: erilaisten sovellusten antamissa suosittelulistoissa, kielenkääntämisessä, mainonnan kohdentamisessa ja asuntojen hintojen ennustamisessa jne.
OpenAI-niminen yritys julkaisi tekstiä generoivan ChatGPT-palvelun vapaasti käytettäväksi marraskuussa 2022 ja alkuvuodesta 2023 se nousikin laajasti julkisuuteen
Useat eri tahot ovat antaneet ohjeita ja suosituksia tekoälyn ja erityisesti ChatGPT:n käytöstä opinnoissa, näin myös meillä. Kokosimme tähän Tampereen korkeakouluyhteisössä annettuja ohjeita.
Tiivistelmä suosituksesta:
Ohjeistusta päivitetään ja tarkennetaan korkeakouluyhteisön verkkosivuilla!
Tiivistelmä opiskelijan ohjeesta:
Ohjeistusta päivitetään ja tarkennetaan korkeakouluyhteisön verkkosivuilla!
ChatGPT on OpenAI:n palvelu, jossa voi käyttäjän valinnan mukaan käyttää eritasoista kielimallia, mm. ChatGPT (ilmainen) ja GPT4 (maksullinen). Sovellus löytyy osoitteesta https://chat.openai.com/chat. Se käyttäminen vaatii OpenAI:n tunnukset.
Palvelua käytetään niin, että sille kirjoitetaan tekstiä (prompt) ja se vastaa käyttäjän antamaan tekstisyötteeseen. Palvelun kanssa voi siis ikään kuin käydä dialogia käyttäjän haluamasta aiheesta.
ChatGPT on koulutettu valtavilla tekstimassoilla, se generoi oppimiensa tekstien pohjalta tilastollisen mallin perusteella vastaukset. Yksinkertaistettuna sitä voi verrata kännykän ennakoivaan tekstinsyöttöön. Se ei siis tiedä mitään, sillä ei ole pääsyä internettiin, eikä sitä voi käyttää tietolähteenä. Se ei myöskään osaa arvioida tuottamansa tekstin luotettavuutta ja voikin väittää tosiksi epätosia asioita. OpenAI ei ole luovuttanut tietoja ChatGPT:n kouluttamiseen käytetyistä tiedoista. Kannattaa myös muistaa, että tekoälymallit ovat tunnetusti puolueellisia.
Huomioi aina käyttäessäsi tekoälysovelluksia, miten ne käsittelevät syöttämääsi dataa. Lähtökohtaisesti kaikki tekoälypalveluihin syötetty materiaali tallentuu EU/EEA-alueen ulkopuolelle eikä ole sieltä poistettavissa. Palveluihin ei saa syöttää esimerkiksi henkilötietoja, yrityssalaisuuksia, luottamuksellisia tietoja tai salassa pidettäviä tietoja.
Ohje miten rajoitat syötteittesi käytön tekoälyn kouluttamisessa ChatGPT:ssä.
Kyllä, jos olet käyttänyt ChatGPT:tä työssäsi, sinun on mainittava kaikki sen käyttö. Tarkista oman korkeakoulusi ohjeet:
Miten teet lähdeviitteen ChatGPT:hen tietyn viittaustyylin mukaan? Katso ohjeita esim.: https://www.scribbr.com/ai-tools/chatgpt-citations/.
Omien tekstien (vastaukset tehtäviin, esseet jne.) kirjoittaminen ChatGPT:llä katsotaan useimmissa oppilaitoksissa plagioinniksi tai epärehellisyydeksi, vaikka mainitsisitkin lähteen. ChatGPT:n käyttämistä tällä tavoin ei suositella.
Vaikka generatiivisen tekoälyn sovellukset, kuten ChatGPT, eivät ainakaan tällä hetkellä sovellu tieteellisen tiedon hakuun, löytyy kuitenkin useita erilaisia sovelluksia, joissa tekoälyä hyödynnetään juuri artikkelihaussa. Tässä esitellään niistä muutama.
Kielimallin yhdistäminen internettiin ja hakukoneeseen mahdollistaa kielimallin vastaukset internet-hakujen perusteella. Esim. ChatGPT+pluginit, Bing Chat, Google Bard, Perplexity.ai ja You.com.
Toimintaperiaate:
Tässäkin tapauksessa kielimalli voi hallusinoida tai tulkita lähteitä väärin. Ole siis lähdekriittinen. Useimmat työkalut edellyttävät kirjatumista.
Generatiivinen tekoäly on työkalu, joka voi auttaa meitä jokapäiväisessä elämässä, työssä tai opiskelussa. Kuten minkä tahansa työkalun kohdalla, eettinen, arvioiva ja tarkoituksenmukainen käyttö on avainasemassa.
Misinformaatio on puutteellista tai väärää tietoa, jota annetaan epähuomiossa eikä tarkoitus ole tahallisesti johtaa harhaan.
Disinformaatio on tietoisesti jaettua väärää tietoa, jonka motiivina voi olla muun muassa: poliittinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, taloudellinen hyöty sekä ilkivalta
Helariutta, A., Jokiranta, H. & Marjamaa, M. 2023. Tiedonhaun kokeilukulttuuria: Tekoälyä käyttävät artikkelihaun työkalut. Kreodi 2/2023 http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2023060752750
TEEL, Zoë (Abbie); WANG, Ting; LUND, Brady. ChatGPT conundrums: Probing plagiarism and parroting problems in higher education practices. College & Research Libraries News, [S.l.], v. 84, n. 6, p. 205, june 2023. ISSN 2150-6698. Available at: <https://crln.acrl.org/index.php/crlnews/article/view/25931>. Date accessed: 03 aug. 2023. doi:https://doi.org/10.5860/crln.84.6.205.
What is AI? A video by Museum of Science, Boston (4,38)