Kansalaistiede: Mitä kansalaistiede on?

Kansaistiede on tärkeä osa avointa tiedettä. Kansalaistiede-termillä (citizen science) kuvataan osin tai kokonaan maallikoiden tekemää tieteellistä tutkimusta. Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty erityisesti luonnontieteellisessä ja teknistieteellisessä tutkimuksessa.  Käytännön esimerkkejä kansalaisten tekemästä tutkimuksesta ovat lintupongaus ja arkeologisiin kaivauksiin osallistuminen.

Kansalaistieteessä on kyse myös yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta, jota käydään tutkimusprosessin eri vaiheissa. Yliopistolaki (2009/558)  velvoittaa yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen seuraavasti: "Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta".

Ammattikorkeakoululaki  (2014/932) muistuttaa myös yhteistyöstä toimintaympäristön kanssa: "Ammattikorkeakoulun tulee tehtäviään suorittaessaan olla erityisesti omalla alueellaan yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa..."

Lue lisää:

• Laine, Heidi (2018). Vastuullinen kansalaistiede.
• Koskiaho, Briitta. (2019). Kansalaistutkimus: toisenlaista tutkimusta. Janus Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön tutkimuksen aikakauslehti, 27(1), 72-78. https://doi.org/10.30668/janus.75844
• Open Knowlwdge Finland: Tiede - uusi jokamiehen oikeus:  avoin kansalaistiede -projektin toimenpidesuositukset.

Tampereen korkeakouluyhteisön avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaus nostaa esille kansalaistieteen seuraavasti:

"Tieteen avoimuutta on lisäksi tutkijoiden toiminta asiantuntijoina ja yhteiskunnallisina keskustelijoina sekä varsinaiseen tiedeyhteisöön kuulumattomien henkilöiden osallistaminen tutkimuksen prosesseihin (kansalaistiede)."

Eurooppalainen kansalaistieteen järjestö (European Citizen Science Asccociation) on kehittänyt kansalaistieteen periaatteet.

1. Kansalaistiedehankkeet osallistavat aloitteellisesti kansalaisia uutta tietoa tai ymmärrystä tuottavaan tieteelliseen toimintaan.
2. Kansalaistiedehankkeilla on aidosti tieteellinen tavoite.
3. Sekä ammattitutkijat että kansalaistutkijat hyötyvät osallistumisestaan.
4. Kansalaistutkijat voivat halutessaan osallistua useisiin tutkimusprosessin vaiheisiin.
5. Kansalaistutkijat saavat palautetta osallistumisestaan.
6. Kansalaistiede on tutkimussuuntaus muiden joukossa.  Siihen liittyy rajoituksia ja oletuksia, jotka tulee huomioida ja hallita.
7. Kansalaistiedehankkeiden aineistot, aineistojen kuvailutiedot ja tutkimustulokset julkaistaan avoimen saatavuuden periaatteiden mukaisesti aina kun mahdollista.
8. Kansalaisosallistujille annetaan tunnustus projektin tuloksissa ja julkaisuissa.
9. Kansalaistiedetoimenpiteitä arvioidaan niiden tieteellisen annin, aineiston laadun, osallistumiskokemuksen ja laajemman yhteiskunnallisen tai poliittisen vaikuttavuuden perusteella.
10. Kansalaistiedehankkeiden johtaja huomioivat lailliset ja eettiset näkökohdat liittyen tekijänoikeuksiin, immateriaaliseen omaisuuteen, aineistonjakosopimukseen, luottamuksellisuuteen, nimeämiseen ja kaikkien toimijoiden ympäristövaikutuksiin.