Kansalaistieteestä yleisesti: oa@tuni.fi
Tutkimusaineistojen hallinta, aineistonhallintasuunnitelma: researchdata@tuni.fi
Kansalaistiede on tärkeä osa avointa tiedettä. Kansalaistiede-termillä (citizen science) kuvataan osin tai kokonaan maallikoiden tekemää tieteellistä tutkimusta. Kansalaistieteen keinoja on hyödynnetty erityisesti luonnon- ja teknistieteellisessä tutkimuksessa. Käytännön esimerkkejä kansalaisten tekemästä tutkimuksesta ovat lintubongaus ja arkeologisiin kaivauksiin osallistuminen.
Kansalaistieteilijän rooli tutkimuksessa:
Lähde: Kansalaistieteen suositus (2022)
Kansalaistieteessä on kyse myös yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta, jota käydään tutkimusprosessin eri vaiheissa. Vuorovaikutukseen ohjataan myös lainsäädännössä:
Ks. myös Avoimen tieteen suositus sekä tarkistuslista tutkimusorganisaatioiden ja yritysten yhteistyössä tehtävään tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan (Tieteellisten seurain valtuuskunta, 2022).
Tampereen korkeakouluyhteisön avoimen tieteen linjaus (pdf) nostaa esille kansalaistieteen seuraavasti:
"Tiedeviestinnällä, yritysyhteistyöllä ja kansalaistieteellä on mahdollisuus edistää vuorovaikutusta ja avoimuutta.
Tieteen avoimuuteen kuuluu myös varsinaiseen tiedeyhteisöön kuulumattomien henkilöiden osallistaminen tutkimuksen prosesseihin silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Kansalaistiede lisää yhteiskunnallista vuorovaikutusta, innovaatioita, jatkuvaa oppimista ja kestävää kehitystä sekä tieteen ja tutkimuksen vaikuttavuutta."
Eurooppalainen kansalaistieteen järjestö (European Citizen Science Association) on kehittänyt kansalaistieteen periaatteet.