Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tutkimuksen vaikuttavuus ja näkyvyys: Viittaustietojen merkitys

Viittaustietojen käyttö

Viittaustietokannat ovat julkaisutoiminnan arvioinnin avuksi kehitettyjä tietokantoja. Niiden avulla voidaan selvittää julkaisujen ja viittausten määriä ja tarkastella esim. sitä, mitkä ovat viitatuimpia artikkeleita tai lehtiä. Viittaaminen itsessään ei kuitenkaan ole aina laatukriteeri ja viittaamiseen voi olla useita syitä (negatiiviset viittaukset, etnosentrisyys, itseviittaukset).

Viittausanalyysia  käytetään tutkimuksen arvioinnissa. Viittausten perusteella voi arvioida tieteellisiä lehtiä, yksittäisiä tutkijoita, tutkimusryhmiä, tieteenaloja, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja kokonaisia maita. Esimerkiksi kun rekrytoinneissa tarkastellaan viittaustietoja, tutkijan tulee olla tietoinen itseään koskevasta datasta.

Myös tutkija tarvitsee tietoja kirjoittamiensa artikkelien määrästä ja viitatuimmista julkaisuista monessa tilanteessa; rahoitushakemuksissa, ansioluettelossa jne.

Tärkeimmät viittaustietoja sisältävät tietokannat ovat monitieteelliset Elsevierin tuottama Scopus ja Clarivate Analyticsin tuottama Web of Science (WoS). Viittauksia voi hakea myös vapaasti saatavasta Google Scholarista (GS,) kunhan muistaa sen rajoitukset.

Scopus

Scopus

Analyysityökalu

Oppaita

Web of science

Web of Science

Analyysityökalu

Oppaita

Google Scholar / Publish or Perish

Google scholar

Viittaustietokanta ja analyysityökalu

Oppaita

Viittausanalyysin periaatteet ja rajoitteet

  • Viittausanalyysi kuvaa tutkijan kirjoittamien julkaisujen saamaa huomiota ts. miten usein tiettyyn viittaustietokantaan sisältyvät muut julkaisut ovat viitanneet ko. julkaisuun.
  • Viittausanalyysi ei todenna julkaisun laatua. Paljon viittauksia saaneita julkaisuja pidetään usein tieteellisesti korkeatasoisina, mutta viittausten määrä voi kertoa myös kiistanalaisesta aiheesta.
  • Viittausanalyyseissä näkyvät vain viittaustietokantaan sisältyvien julkaisujen viittaukset. Jos julkaisu ei sisälly mihinkään viittaustietokantaan, sen viittausten kautta saama huomio jää pimentoon.
  • Mikään tietokanta ei kata kaikkia julkaisuja. Tietyt alat ovat edustettuna tietokannoissa paremmin (esim. lääke- ja luonnontieteet) kuin toiset (esim. yhteiskunta- ja humanistiset tieteet).

Tutkimuksen vaikuttavuuden mittarit eivät ole vertailukelpoisia eri tieteenalojen välillä. Syynä ovat erot tyypillisimmissä julkaisumuodoissa, viittausten kertymisnopeudessa ja yhteisjulkaisujen yleisyydessä.

Huomioi

  • Viittaustietokannan kattavuus: laajuus, ajallinen kate, eri julkaisumuotojen kate (esim. konferenssipaperit, kirjat).
  • Tieteenalan kattavuus: kuinka hyvin alan tieteelliset lehdet edustettuina viittaustietokannassa.
  • Lehtien indeksoinnin nopeus: kuinka pitkä viive tietokantaan indeksoinnissa.
  • Tietokannan tilauksen laajuus: kattaako esim. konferenssipaperit, kirjat.
  • Kielirajoite: viittaustietokannat indeksoivat pitkälti vain englanninkielistä tieteellistä aineistoa.