Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tiedonhaun opas: Hakutulosten arviointi

Tiedonlähteiden arviointi

Luotettavuus

Luotettavuuden arvioinnista on hyvä lähteä liikkeelle tiedon tuottajasta ja tekijästä – jos näitä ei löydy, tai ne eivät ole mistään tunnetusta luotettavasta asiantuntijalähteestä, saattaa tietokin olla epäluotettavaa. Myös tiedon todennettavuus on tärkeä kriteeri, kun puhutaan luotettavuudesta: onko tieto tutkittua ja objektiivista, onko siinä käytetty asianmukaisia lähteitä, onko tieto vertaisarvioitua?

Sisältö

Sisällön kohdalla on hyvä pysähtyä pohtimaan tiedon laajuutta, kattavuutta ja yksityiskohtaisuutta sekä tekijän päämääriä ja julkaisun kohderyhmää. Tieteelliset julkaisut ovat lähes poikkeuksetta tutkijoiden toisille tutkijoille sekä opiskelijoille tuottamia tekstejä, jotka noudattavat tiettyjä sovittuja käytänteitä.

Relevanssi

Relevanssin kohdalla keskeiseksi kysymykseksi nousee tiedon hyödyllisyys mm. tiedon tuoreuden tai näkökulman kannalta. Jos etsit uusinta mahdollista tietoa, tekniikan aloilla uusin tieto löytyy usein alan konferenssijulkaisuista. Jos aiheena on historiallinen tutkimus tai jos teet kirjallisuuskatsausta, vanhempikin tutkimus on relevanttia.

Yleistä tiedonlähteiden arvioinnista

Tutkimustyössä lähdekriittisyys on tärkeää, oli sitten kyse tiedon luotettavuudesta, sisällöstä tai relevanssista. Etenkin internet-aineistojen kohdalla on tärkeää pysyä valppaana, koska julkaisuja ei arvioi tai valvo mikään ulkopuolinen taho. Yliopistokirjastoihin hankitut elektroniset aineistot (e-kirjat, artikkeli- ja viitetietokannat, sanakirjat) ovat yleensä aina tietyt peruskriteerit täyttäviä, laadukkaita aineistoja, mutta se ei poista opiskelijan omaa vastuuta tiedon kriittisessä arvioinnissa.

Lisäksi on hyvä muistaa, että ns. "toisen käden lainaaminen" ei ole suotavaa – pyri aina hankkimaan käsiisi alkuperäinen tiedonlähde (primäärilähde), äläkä viittaa toisen tutkimukseen aiheesta kertovan artikkelin kautta ("toisen käden lähde"). Älä siis viittaa esim. jonkun toisen diplomityöstä löytämääsi artikkeliin diplomityön kautta, vaan etsi käsiisi alkuperäinen artikkeli ja käytä itse artikkelia lähteenä.

Tieteellisten lehtien (journals) laadun arviointivälineitä

Tutustu lehtien Julkaisufoorumi-luokituksiin (JUFO-luokitus) - Selaa JUFO-tietokantaa

Julkaisufoorumi (JUFO) on kaikki tieteenalat kattava tasoluokitus erityyppisille julkaisukanaville: tieteellisille lehdille, konferensseille ja kirjakustantajille. Luokiteltuja tieteellisiä lehtiä tietokannassa on yli 25 000 ja kirjakustantajia noin 2 000. Luokituksessa on kolme tasoa: 1 = perustaso, 2 = johtava taso, 3 = korkein taso. Lue lisää arviointikriteereistä.

Tutustu Impact Factor (IF) -luokitukseen

Impact Factor (IF) eli lehden vaikuttavuuskerroin kertoo, kuinka monta kertaa tietyn lehden artikkeleihin keskimäärin viitataan tietyn ajanjakson aikana. Journal Citation Reports (JCR) -tietokanta sisältää vaikuttavuuskertoimen sekä kahden että viiden vuoden ajanjaksolta.

Onko artikkeli vertaisarvioitu?

Ulrichsweb Serials Directory -tietokanta sisältää tiedot noin 300 000:sta lehdestä. -symboli osoittaa, että lehti on vertaisarvioitu.

Kirjat lähteinä

Kirjoja käytettäessä lähteinä tulee kiinnittää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin:

Julkaisija: Kuka kirjan julkaisee?

  • Julkaisufoorumista voit hakea myös kirjakustantajia
  • Esim. yliopistopainot (University Press) julkaisevat tieteellisiä julkaisuja.

Tekijä: Mitä tiedät kirjan kirjoittajasta?

  • Onko hän professori arvostetussa yliopistossa tai onko hänellä muita meriittejä tutkimusmaailmassa?

Sisältö: Löytyykö kirjasta lähdemerkinnät?

Internet-lähteistä

Internetin hakukoneiden (esim. Google tai Google Scholar) kanssa tulee noudattaa erittäin suurta varovaisuutta, koska aineiston oikeellisuutta ja luotettavuutta ei tarkista kolmas osapuoli, kuten julkaisija tai vertaisarvostelija. Ne eivät myöskään aina hae maksumuurin takana olevaa aineistoa. Suosittelemmekin aina vaativissa tiedonhakutehtävissä turvautumaan ensisijaisesti Tampereen yliopiston kirjaston tarjoamiin aineistoihin.

Mikäli haluat käyttää myös Google Scholaria tiedonhaussa, suosittelemme tarkistamaan asetuksista, että pääset myös sen kautta Tampereen yliopiston kirjaston tarjoamiin aineistoihin. Yliopiston verkossa Google Scholarin hakutulokset tarjoavat yleensä suoran yhteyden elektroniseen kokotekstiin, jos se on saatavilla.