Skip to main content
It looks like you're using Internet Explorer 11 or older. This website works best with modern browsers such as the latest versions of Chrome, Firefox, Safari, and Edge. If you continue with this browser, you may see unexpected results.

Tiedonhaun opas: Aiheen jäsentäminen

Tiedonhaun valmistelu

Kirjoittava käsi. Tiedonhaku on meille arkipäivää, ja haemme päivittäin tietoa esim. säästä tai vaikka bussiaikatauluista ajattelematta sitä sen enempää.

Akateemisessa työskentelyssä tiedonhaun on kuitenkin oltava suunnitellumpaa. Systemaattinen tiedonhaku esim. opinnäytetyötä varten alkaa aiheen haltuunotolla; täytyy olla ajatus siitä, mistä aiheesta ja mitä tietoa haluaa hakea: tarvitaanko esimerkiksi artikkeleita, tilastoja vai virallistietoa.

Tiedontarve määrittää luonnollisesti sen, mitä tiedonlähteitä käytetään. Kirjaston tiedonhankintakoulutukset ovat erinomainen tilaisuus kartoittaa kirjaston tarjoamia aineistoja ja päivittää omia tiedonhankintataitoja.

Tiedonhaun aiheen jäsentämisen kautta täsmentyy, minkälaista tietoa tarvitaan. Haettava aihe jaetaan osiin ja näitä osia kuvataan hakusanoin. Tärkeä vaihe tiedonhakuprosessissa on myös tutkimusalueen käsitteistöön ja terminologiaan tutustuminen.

Aiheen jäsentäminen

Aiheen jäsentäminen käsitteiksi ja näkökulman tarkentaminen tiedonhaun alkuvaiheessa helpottaa tiedon löytymistä. Käsitteistä voidaan tehdä esimerkiksi miellekartta tai käsitekartta.

Aihetta jäsennettäessä kannattaa miettiä vastauksia esim. seuraaviin kysymyksiin:

Mihin tarkoitukseen tietoa tarvitaan - miten laajasta tehtävästä on kyse? Haetaanko esimerkiksi vain tiettyä faktatietoa vai aineistoa tutkielmaa tai opinnäytettä varten. Tiedontarpeen laajuus on olennainen kysymys mm. käytettävien hakutapojen ja tiedonlähteiden valinnan kannalta.
Mihin kysymyksiin hankittavan tiedon tulisi vastata? Mitkä asiat ovat aiheen kannalta keskeisimpiä, mikä on asian ydin?
Mistä näkökulmasta aihetta lähestytään, eli miten aihetta rajataan? Näkökulman määrittäminen auttaa hakusanojen valintaa. Näkökulman määrittämisen lisäksi aihetta voidaan rajata mm. ajan perusteella.
Mihin laajempaan/suppeampaan kokonaisuuteen aihe kuuluu? Laajempien ja suppeampien asiayhteyksien selvittäminen auttaa hakujen tarkentamista tai laajentamista. Kannattaa myös selvittää millaisia kysymyksiä aiheen piirissä on aiemmin käsitelty. Aiemmat tutkimukset tuloksineen voivat tuoda esiin mielenkiintoisia näkökohtia ja jatkokysymyksiä.
Tarvitaanko yleistietoa vai tieteellistä tietoa? Tiedontarve määrittää: esimerkiksi harrastuksien kohdalla riittää yleensä yleistieto, opinnoissa tarvitaan tieteellistä tietoa.
Mitä aiheesta tiedetään jo ennalta?

 

Alustava tutustuminen aihepiiriin auttaa mm. näkökulman valinnassa. Esimerkiksi opinnäytetyötä tehdessä tarvitaan näkemys aihepiirin kirjallisuudesta, jotta tiedettäisiin mitkä ongelmat sopisivat parhaiten tutkittavaksi.

Minkä ikäistä tietoa tarvitaan?

 

Onko aihepiiri nopeasti muuttuvaa ja kehittyvää (eli nopeasti vanhentuvaa) → tällöin vain uudempi tieto kelpaa.

On todennäköistä, että tiedonhaun avulla ei löydy sellaisia dokumentteja, jotka yksinään vastaisivat kysymyksiin täydellisesti. On osattava katsoa, millaisia tietoja eri dokumenteista voitaisiin käyttää hyväksi eli millaisista palasista kokonaisuus voisi muodostua. Eri lähteistä tulevan tiedon yhdistely ja vertailu on oleellinen osa tutkimusta.

Käsitekarttatyökalut

Oman aiheen jäsentämisessä ja siihen liittyvässä tiedonhaussa on tärkeää, että aihe pystytään jäsentämään käsitteiksi.

Käsitteistä voidaan tehdä esimerkiksi miellekartta (mind map)  tai käsitekarttaa (concept map)

Miellekartta (Mind map)

Miellekartan tarkoitus on jäsentää tietämystä aiheesta. Miellekartan luonnin avulla kokonaiskuva aiheesta selkiintyy ja sitä kautta saa myös mahdollisia hakusanoja tulevia tiedonhakuja varten.

Käsitekartta (Concept map)

Käsitekartta on miellekarttaa täsmällisempi tapa kartoittaa jotakin aihetta. Avainsanojen ja käsitteiden kuvaamisen lisäksi käsitekartta kuvaa myös näiden avainsanojen ja käsitteiden välisiä suhteita: mitkä ovat niiden syy-seuraus -suhteet ja mikä on käsitteiden hierarkinen järjestys

Kartat voi tehdä käsin paperille tai käyttää verkosta löytyviä ilmaisohjelmia, kuten CmapTools tai  FreeMind.

Miellekartta.

Orientoiva haku

Orientoiva tiedonhankinta liittyy itselle vieraaseen aiheeseen tutustumiseen. Tiedonlähteinä voivat olla esim. sanomalehdet, aikakauslehdet, tietosanakirjat, monitieteiset tietokannat kuten Scopus ja Web of Science, jne. Näiden avulla saadaan esiymmärrystä selvitettävään aiheeseen. Samoja lähteitä voidaan hyödyntää etsittäessä hakusanoja tietokantahakuja varten.

Alustavia tiedonhakuja kannattaa tehdä useista tietokannoista, joista joko löytyy erityyppisten dokumenttien viitetietoja tai joiden avulla pääsee käsiksi varsinaisiin julkaisuihin. Näin saa hyviä vihjeitä siitä, mistä eri näkökulmista aihetta on käsitelty ja mitkä tiedonlähteet soveltuvat parhaiten omaan tiedontarpeeseen.

Tarkempaa ja systemaattisempaa tiedonhakua varten poimitaan alustavien hakujen avulla löytyneistä relevanteista lähteistä lisää aihetta kuvaavia termejä; ns. avainsanoja (key words), joita aihespesialistit ja tietokannan sisällönkuvailijat käyttävät.