Skip to main content

Avoin julkaiseminen: Rinnakkaistallentaminen

Vihreä Open Access

Vihreä Open Access (Green OA) tarkoittaa julkaisun tai sen osan rinnakkaiskopion tallentamista tieteenala- tai organisaatiokohtaiseen julkaisuarkistoon, jossa se on vapaasti saatavilla joko heti tai ennalta määrätyn viiveen jälkeen.

Miten tallennan tutkimusartikkelini?

Kaikki Tampereen korkeakouluyhteisön tieteelliset julkaisut rinnakkaistallennetaan aina, kun kustantaja sen sallii.

Tallenna oikea versio tutkimusartikkelistasi

  • tekijän oman viimeisen version (accepted manuscript) tieteellisestä lehtiartikkelista saa lähes aina tallentaa julkaisuarkistoon
  • kustantajan version artikkelista saa tallentaa vain harvoin

Tutustu kustantajan rinnakkaistallennuskäytäntöihin

Huomioi kustantajan asettama mahdollinen julkaisuviive (embargo-aika)

  • tallenna artikkelisi julkaisuviiveestä huolimatta heti sen ilmestyttyä
  • artikkelisi on luettavissa avoimesti julkaisuviiveen päätyttyä

Miten rinnakkaistallennan?

  • lähetä artikkelisi accepted manuscript -versio osoitteeseen oa@tuni.fi
    TAI jos
  • olet aiemmin työskennellyt TaY:ssa, katso tarkemmat ohjeet CRIS-oppaasta
  • olet aiemmin työskennellyt TTY:ssa, katso tarkemmat ohjeet CRIS-oppaasta
  • työskentelet TAMKissa, katso tarkemmat ohjeet intrasta.

Julkaisut rinnakkaistallennetaan

Kirjasto tarkastaa aina kustantajan rinnakkaistallennuskäytännön ennen kuin artikkelitiedosto avataan julkiseksi julkaisuarkistossa.

Rinnakkaistallennusluvan pyytäminen

Jos tietoa lehden rinnakkaistallennuspolitiikasta ei löydy SHERPA/RoMEO -palvelusta eikä kustantajan tarjoamassa julkaisusopimuksessa tai verkkosivuilla ole mainittu asiaa, voit pyytää kustantajalta jälkikäteen lupaa rinnakkaistallentaa artikkelisi (alla mallikirje suomeksi ja englanniksi).

Julkaisuprosessi ja artikkeliversiot

Ennen tutkimusartikkelin, kokoomateoksen artikkelin tai konferenssijulkaisun tallentamista julkaisuarkistoon on selvitettävä, minkä version saa rinnakkaistallentaa. Valtaosa kustantajista sallii tekijän oman viimeisen version eli ns. accepted manuscript -version (post-print, final draft) tallentamisen oman yliopiston julkaisuarkistoon. Tämä versio on vertaisarvioitu ja sitä on muokattu arvioijien kommenttien perusteella, mutta kustantaja ei ole vielä viimeistellyt ja taittanut sitä valmiiksi.

Esimerkiksi Creative Commons -lisenssillä julkaistuista artikkeleista saa tallentaa lopullisen version eli kustantajan oman PDF-version. Artikkelin lopullinen versio on kustantajan taittama ja editoima versio, joka on julkaistu lehdessä.

Taulukkoon on koottu nimityksiä, joita kustantajat käyttävät tieteellisestä artikkelista julkaisuprosessin eri vaiheissa.

  Lehteen lähetetty käsikirjoitus Tekijän viimeinen versio artikkelista

Lehdessä julkaistu artikkeli

Englanniksi Pre-print, submitted version, author-submitted article Post-print, final draft, accepted author manuscript, accepted article, author's accepted manuscript

Final published article, final published version, version of record, definitive version, publisher PDF, publisher's version, ahead of print, in press, corrected proof, online first, offprint, Epub, forthcoming article.

Tunnusmerkkejä Vertaisarvioimaton versio, tekijän ensimmäinen lehteen lähettämä käsikirjoitusversio artikkelista Vertaisarvioitu versio, jonka tekijä on muokannut vertaisarvioijilta saamiensa kommenttien perusteella ja lähettänyt lehteen julkaistavaksi. Ei kustantajan logoa, sivunumeroita tai lopullista taittoa. Artikkelin lopullinen versio, jossa on kustantajan viimeistelemä taitto, sivunumerot, logo yms.

Konferenssijulkaisut

Tieteellisissä lehdissä julkaistuihin artikkeleihin verrattuna konferenssijulkaisut ovat yleensä hankalammin muiden tutkijoiden löydettävissä, sillä vain osa konferenssien proceedingseista indeksoidaan Web of Sciencen ja Scopuksen kaltaisiin viitetietokantoihin. Konferenssijulkaisut voivat myös kadota nopeasti Internetistä, jos ne ovat esimerkiksi olleet saatavissa konferenssin verkkosivujen kautta ja sivusto poistetaan. Joissakin konferensseissa proceedings jaetaan osallistujille muistitikulla, eivätkä artikkelit ole saatavissa muuta kautta.    

Varmista konferenssijulkaisujesi löydettävyys rinnakkaistallentamalla ne!

Konferenssien rinnakkaistallennuskäytännöt on usein selvitettävä suoraan konferenssin järjestäjätaholta, sillä tietoja ei ole koottu esimerkiksi Sherpa/RoMEO-sivustolle. Kysy rinnakkaistallennusmahdollisuudesta, kun konferenssiartikkelisi on hyväksytty esitettäväksi. Kirjasto auttaa selvittämään konferenssien rinnakkaistallennuskäytäntöjä.  

Tutustu rinnakkaistallennusohjeisiin CRIS-oppaassamme.

Rinnakkaistallentaminen ja sosiaalinen media

Tutkijoiden verkostoitumisen edistämiseksi on luotu monia sosiaalisen median palveluita, kuten esimerkiksi ResearchGate, Academia.edu sekä Mendeley, jota käytetään myös viitteidenhallintaan.

Nämä palvelut houkuttelevat tutkijoita jakamaan sivuillaan tutkimusartikkeleitaan ja lisäämään näin näkyvyttään. Tutkimusartikkelien tallentamisessa sosiaalisen median palveluihin pitää kuitenkin ottaa huomioon tekijänoikeudet ja se, kuinka tutkimusartikkelin julkaissut kustantaja suhtautuu näihin palveluihin. Luonteeltaan sosiaalisen median palvelut poikkeavat julkaisuarkistosta, jonka tehtävänä on tallentaa tietyn tutkimusorganisaation tutkijoiden julkaisuja. Selvitä siis kustantajan rinnakkaistallennuskäytännöt Sherpa/RoMEO-palvelusta, kustantajan verkkosivuilta tai How Can I Share it -palvelusta. Osa kustantajista suhtautuu kielteisesti tutkijoiden yhteisöpalveluihin. 

Voit lisätä esimerkiksi ResearchGateen linkin, joka vie julkaisuarkistossa (TamPub/TUTCRIS/Theseus) olevaan rinnakkaistallennettuun artikkeliin. Muista kuitenkin käyttää julkaisuarkiston tarjoamaa pysyvää verkko-osoitetta linkkinä (kuvan esimerkki TUTCRISistä).

Julkaisuarkistojen ja sosiaalisen median palveluiden eroja pohtivat mm. artikkeli ResearchGate vai julkaisuarkisto - vai molemmat? sekä University of Californian viestintäyksikön kirjoitus A social networking site is not an open access repository.

Rinnakkaistallentamisen edut

Rinnakkaistallentaminen kannattaa:

  • Lisää tutkimuksen näkyvyyttä ja vaikuttavuutta
  • Lisää todennäköisyyttä tulla viitatuksi
  • Täyttää EU:n ja useiden rahoittajien suositukset Open Access -kulttuurin tukemisesta
  • On ilmaista, ei Open Access -lehtien kirjoittajamaksuja
  • Artikkelit löytyvät helpommin omaankin käyttöön
  • Vapauttaa sekä tutkijan että tiedekunnat ylläpitämästä omia julkaisuarkistoja
  • Tutkija voi edelleen julkaista artikkelinsa haluamallaan foorumilla
  • Pääosa kustantajista suhtautuu rinnakkaistallentamiseen myönteisesti
  • Julkaisut saavat pysyvän verkko-osoitteen (URN), jota on helppo jakaa erilaisten yhteisöpalvelujen kautta

Embargo eli julkaisuviive

Embargo = kustantajan asettama määräaika, jonka kuluessa julkaisua ei voida asettaa avoimesti saataville. Tietoa kustantajien eri lehdille asettamista vaihtelevista embargokäytännöistä jakaa SHERPA/RoMEO. Embargo lasketaan alkavaksi lehden ilmestymispäivästä, joko elektronisen version tai painetun lehden ilmestymispäivästä riippuen siitä, kumpi tapahtuu aiemmin. Embargo-aika vaihtelee kustantajittain, normaalisti se on 6-24 kk. Osa kustantajista ei aseta julkaisuviivettä.
 

Kustantajien embargoja:
Cambridge University Press
Elsevier

Oxford University Press
Sage
Springer
Taylor & Francis

Wiley valitse Author Compliance Tool

Viittaaminen rinnakkaistallennettuun artikkeliin tai teokseen

Viittaa alkuperäiseen julkaisuun rinnakkaistallennetun version sijaan. Jos haluat myös linkittää rinnakkaistallennettuun versioon, käytä silloin rinnakkaistallenteelle annettua pysyvää verkko-osoitetta (URN-osoite).

Avoimia arkistoja ja hakukoneita

Avoin julkaisuarkisto voi olla organisaatiokohtainen (institutional repository) tai tieteenalakohtainen (subject-based repository). Rinnakkaistallenna aina ensisijaisesti Tampereen yliopistoyhteisön julkaisuarkistoon (TamPub, TUTCRIS, Theseus) mutta sen lisäksi voit hyödyntää oman alasi vakiintuneita, avoimia julkaisuarkistoja. Voit käyttää arkistoja myös tiedonhakuun. 

Tutustu myös Alternative Access -sivustoon, jossa on lisää vinkkejä maksumuurin takana olevien artikkelien hakemiseen. 

Julkaisuarkistoja

arXiv - mm. fysiikan, matematiikan ja tietotekniikan arkisto

bioRxiv - biotieteiden arkisto

PhilPapers - filosofian arkisto

PubMed Central - biolääketieteen ja biotieteiden arkisto

RePEc - taloustieteiden arkisto

SocArXiv - yhteiskuntatieteiden arkisto

SSRN - monitieteinen arkisto

Zenodo - monitieteinen arkisto

Hakukoneita ja muita työkaluja

BASE - julkaisuarkistoista hakeva hakukone

OpenAIRE - julkaisuarkistoista hakeva hakukone

OpenDOAR - avoimien arkistojen hakupalvelu

ROAR - avoimien arkistojen hakupalvelu

ROARMAP - tutkimusorganisaatioiden OA-mandaattien hakupalvelu

Unpaywall - selaimen lisäosa, joka auttaa oa-artikkelien löytämisessä